Uteliaisuus tappoi kissan (no ei mutta uteliaita ovat)

Itämaiset kissamme Olga ja Inez ovat erittäin sosiaalisia ja erittäin uteliaita, mikä on aika tappava yhdistelmä.

Kävipä tänään nimittäin niin, että olin päättänyt muuttaa vanhan lipastomme tumman ruskeasta kiiltävän valkoiseksi. Sehän tarkoittaa ainakin tässä tapauksessa, että lipasto maalataan Maalarin valkoisella uudenhehkeäksi. Mielessä kyllä kävi, että pitäiskö kissat huomioida jotenkin mutta päättelin, että no ei tarvii, että aine haisee niin karsealle, etteivät varmasti tuu liian lähelle. No kuinkas sitten kävikään in the real world??

Käytin ensin puukittiä tasoittaakseni joitakin kuivan ilman aiheuttamia tuhoja, ja jätin aineen kuivamaan. Inez katseli hommaa kiinnostuneena vierestä, ja kun käänsin selkäni, oli tyyppi hypännyt tasoiteaineen päälle! Säikähti, ja hyppäsi tietysti viereiselle v a l k o i s e l l e sängyn päiväpeitolle ja ehti tassutella siinä muutamankin askeleen ennen kuin sain kiinni.... Homma kesken mutta kissan tassuja pesemään, ja tahranpoistoainetta peittoon! Argh....

Sitten myöhemmin pääsin maalaamaan. Kaveri, Olga seurasi epäluuloisena hommaa, kiersi kaukaa ja tuli vähän lähemmäskin. Näytti hyvin epäluuloiselta edelleen, kunnes yhtäkkiä kesken hommaa näin tyypin katseesta, että nyt aikoo hypätä....EI...... Ja siihen! Täydellinen lasku kaikille neljälle taskulle lipaston vastamaalatulle valkoiselle maalipinnalle! Otin mistä sain kiinni ja nakkasin lattialle. Sillä seurauksella, että lipaston pinnalla oli tassunjäljet, samoin parketilla oli valkoisella maalilla tassunjälkiä. Ja eikun homma kesken ja viemään toista kissaa tassupesulle ja googlaamaan onko öljyliukoinen maali kovinkin vaarallista, koska kissahan pesi jo inhoissaan maalissa olevia tassujaan.... En lähtenyt niitä tärpätillä puhdistamaan vaan pesin vedellä edes pinnan, koska onneksi maalia ei ollut hirveästi. Annoin ruokaa saman tien että menee muutakin sisään kuin öljymaalia tassuista....

Eka maalikerros kuitenkin maalattu...