Uudenvuodenlupaukseni yksi osa oli maalata uusi taulu. Oikeaa mielentilaa ei ole aiemmin tullut mutta ehtihän tämä ainakin alkuun tämän vuoden puolella.
Ensimmäisen, kuvissakin vilahtelevan sinisen ison taulun synnyttäminen oli jotenkin hankalaa, ja siitä tulikin loppujen lopuksi aivan erilainen kuin mitä alunperin olin ajatellut. Lopputulos on omasta mielestäni vallan mainio, ja olen iloinen siitä että olen itse saanut aikaan jotain sellaista. Kaikki taiteelliset lahjani ovat musiikissa, ja olen aidosti ihan tumpelo näissä hommissa. Rakastan taidetta sinänsä ja nautin taidenäyttelyistä ja ottaisin kiljuen kotiini esimerkiksi jumaloimani Nanna Suden tauluja useammankin. Tai Kuutti Lavosen..
Kyvyttömyydestäni huolimatta maalaaminen on kamalan kivaa ja hienoa. On hienoa nähdä miten värit ja sävyt elävät käsissä ja siirtyvät kankaalle.
Kuvissa lopputulos on vielä arvoitus. Sävyistä puuttuu ruskeaa, jota kaipaan. Katselen taulua huomenna uusin silmin ja sen lisäksi siihen tulee ehkä kissanainen tai ehkäpä ei..en tiedä vielä. Tai sitten maalaan koko taulun uudelleen. Tai lisään kerroksellisuutta tai teen jotain muuta. Taulua pitää katsella ja löytää jokin tarina siitä tai sitten vain nauttia siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos vierailustasi Dolce macchiatossa :)
Toivon, että viihdyit sivuillani. Jätä kommenttisi, jos viihdyit, haluat kysyä jotain, lisätä jotain tai muuten vaan ilmoitella itsestäsi. Ciao