Gluteeniton kasvismenu vapuksi

Wappuna tarjolla gluteenitonta kasvisruokaa. Samalla tarjottavat ovat laktoosittomia tai ainakin sopivat vatsalle, joka sietää luomumaitoa. Kaiken voi muuntaa laktoosittomille tuotteille.

MENU
Parsarisottoa
Uunikirsikkatomaatteja
Vihersalaattia

Minipavlovat mascarponella ja tuoreilla marjoilla
Raakasuklaata

Simaa
Kuohuviiniä
Valkoviiniä

Halutessa gluteenitonta leipää

Kuvissa on ruokaisampi versio uunikirsikkatomaateista. Niistä on muodostunut nopeasti meidän perheen suosikkimaku. Tomaatit sellaisenaan uunivuokaan, oliiviöljyä vähän tomaattien päälle, ripaus suolaa ja noin 200 asteeseen uuniin noin 20 minuutiksi ja voila. Tässä versiossa lisäsin tuoreita ja mahdollisimman pieniä vihreitä parsantankoja sekä kokonaisen kreikkalaisen fetapalan. Vähän mustapippuria suoraan myllystä ja sama muuten kuin äsken. Feta pehmenee loistavasti ja tuo mukavan suolaisen puraisun kasviksille. Menee sellaisenaan kevyenä lounaana. Oma vatsani kestää mennen tullen kreikkalaisen aidon fetan.

Minipavlovista en löytänyt nyt kuvaa, mutta valkuaisia vatkatessa lisää joko ripaus etikkaa tai sitruunamehua. Kun pavlovat pursottaa pieniksi yksittäiskappaleiksi, ne on helpompi syödä ja voi täyttää vain tarvittavan määrän ja täytellä lisää tarpeen mukaan. Marenki ei suotta vety, jos jostain syystä kaikki ei menisikään kerralla.

Loistavaa wappua. Sääkin ilmeisesti suosii pitkästä aikaa.

Ricotta-lohipasta

Jääkaapissa oli puolikas purkillinen ricottajuustoa ja puolikas paketillinen mainiota savulohta. Hmmm..hetki googlen ihmeellisessä maailmassa: maailma on täynnä mainioita ruokareseptejä. Laidasta laitaan. Sieltä bongasin The Kitchn blogista idean ricottapastasta. Erittäin helppo ja erittäin maukas. Suosittelen. Muistuttaa tekotavaltaan miilunpolttajan pastaa, mutta ei sitä ole.

Kastike valmistuu pastan kiehuessa, joten ensin spaghetti kiehumaan ja keitetään paketin ohjeiden mukaisesti. Lähinnähän pastan kiehumisessa oleellista on tarkistaa sen kiehumisaika, jotta sitä ei vahingossakaan keitä ylikypsäksi, koska sitä tahmaista pastaa muistuttavaa mössöä ei ole kovin kiva nautiskella. Al dente on hyvä. (Poikani on opetellut pastan keittämistä ja ymmärtänyt tuon al dente käsitteen vähän turhan kirjaimellisesti: hampaissa rouskuvalla ei tarkoiteta pastaa, joka ei ole edes luovuttanut kuivaa tikkumaista muotoaan, vaan kyllä sen pitäisi siis kypsyä ja imeä edes vähän vettä itseensä mutta oppia ikä kaikki. Itsekin lapsena ennen mikroaaltouunien vallankumousta onnistuin liekittämään yhdet lihapullat.)

Meillä keitetään kahdessa kattilassa, koska itse tarvitsen gluteenitonta pastaa. Kastikkeen kannalta joutuu välillä silmämääräisesti arvioimaan paljonko menee pienempään kattilaan ja paljonko jää isompaan, mutta melko hyvin toimii kahden kattilan systeemi. Melko hyvä gluteeniton spaghetti on mm SamMills`n Pasta dóro. En mainosta sen kummemmin kyseisen valmistajan tuotetta mutta jokainen gluteenitonta pastaa ikinä keittänyt tietää, miten helposti se muuttuu keitettäessä jähmeäksi palloksi, johon ei tehoa muu kuin terävä lihaveitsi. Tämä ko pasta pysyy melko irtonaisena. Ei tämäkään ole "aitoa" vastaava mutta melko hyvä. Ja kun keitän pienen täsmäannoksen vain yhdelle, ei mene kalliimpaa erikoistuotetta hukkaan eikä sitä kaikille tarvitsekaan keittää.

Pastan kiehuessa valmistuu siis kastike:
1/2 prk ricotta juustoa
1 dl raastettua parmesaania
1/2-1 dl juuri puristettua sitruunan mehua
Mustapippuria ja hippusellinen suolaa

Kastikkeen ainekset sekoitetaan kulhossa ja kulho nostetaan 2-3 minuutiksi kiehuvan pastakattilan päälle ja sekoitellaan, jotta parmesaani vähän sulaa ja ricotta kypsyy aavistuksen, ja maut sekoittuvat.

Lopulta kastike sekoitetaan siivilöidyn pastan joukkoon ja lisätään lohi. Erittäin hyvää. Tiukka lapsiraati antoi erittäin korkeat pisteet ja maininnan "tätä täytyy tehdä uudelleenkin".

Sincronizadat & mexican dinner

Luin toissaviikolla erilaisia vinkkejä vohvelipannun käyttöön ja innostuin ajatuksesta että perjantain kunniaksi meillä voisi olla quesadilloja. Gluteenittomana aloin tutkia mistä saisin mahdollisesti itse leivottua gluteenittomia hyviä tortilloja.  Ruokapankki -nimisestä blogista löysin toimivan oloisen reseptin. Yksinkertainen ja ah niin helpolta kuulostava ohjekin. Haa, olisinpa tiennyt. No ei sentään..pienen alkuhankaluuden jälkeen paistaminenkin alkoi sujua, kun keksin ihan itse oman systeemin mutta kerronpa ensin siis Ruokapankin ohjeen, jolla itsekin tortillat tein.

Tortillaletut

4 dl maissijauhoja
Suolaa
1/2 - 1 dl oliiviöljyä
2-3 dl vettä

Sekoita aineet sopivan ja mukavan kosteaksi seokseksi, josta pystyy käsissään pyörittelemään pienen lapsen nyrkin kokoisia palloja. Ei tarvitse lainkaan liioitella, koska kaulitsemisen seurauksena tortillasta pitäisi tulla melko ohut.  Havaitsin tehdessäni, että hyvä peittää pallot kostealla pyyhkeellä tai sitten omat palloni olivat vain liian kuivia. Käytin näet vain tuon minimimäärän ohjeen nestemäärästä sekä vettä että öljyä koskien.

Makuun ei vaikuta mutta irtoaa helpommin leivinpaperista eikä ehkä repeile sitäkään vähää kuin itselläni.

Itse tein seuraavasti: leikkasin leivinpaperin neljään osaan ja asetin yhden taikinapallon yhden paperin päälle ja nostin toisen leivinpaperin sen päälle ja kaulitsin ohueksi. Kun jokainen lätty on omalla paperillaan, on se helppo nostaa paperin päällä kuumalle pannulle ja se jollain ilveellä ehkä jopa repeämättä irtoaakin siitä paperista ennen kuin paperi leimahtaa tuleen. Jos paperi oli jämähtää taikinaan, suostuttelin sen irtoamaan ohuella paistilastalla.

Lätyn ei tarvitse montaa minuuttia olla pannulla, kun se alkaa kuplia mikä tarkoittaa, että paistopinnalle alkaa muodostua pieniä ruskeita pisteitä. Tällöin on aika kääntää lätty ja antaa paistua hetken toiseltakin puolelta. Lätty saa jäädä hieman kosteaksi, joten sitä ei tarvitse paahtaa kuivaksi. Nosta pinoon lautaselle, niin pysyvät paremmin kosteina ja käsiteltävinä.

Kiitos hyvästä ohjeesta. Erittäin hyvän makuisia.

Tässä vaiheessa paistoin itse kanat. Käytin kanafileitä jotka paloittelin suupaloiksi. Kuumalle pannulle silputun sipulin kanssa, lisää halutessasi makeaa chilikastiketta maun mukaan. Itse laitoin kolmelle fileelle noin 2 rkl. Lisäksi mustapippuria ja suolaa noin 1/2-1tl. 

Nyt mennään alkulähteille eli Mexicoon ja tunnustan heti, että hetteikössä olen, koska olin pudota saman tien käsitteiden ristiaallokossa. Luulin näet valmistavani quesadillaa, jos laitan kaksi tortillaa vastakkain ja juustoa väliin. Väärässäpä olin. Quesadilla on puolikuun muotoon taiteltu vehnätortilla. Tai ylipäätään puolikuun muotoon taiteltu tortilla. Perinteisen meksikolaisen juuston oaxaca kanssa täytteenä käytetään perinteisesti papuja, lihaa, avokadoa ja erilaisia kasviksia.

Kaksi tortillaa, jotka asetellaan päällekkäin kuten kerrosleivässä, onkin nimeltään sincronizada, paitsi, että sincronizadassa käytetään perinteisesti juuston lisäksi myös kinkkua. Haa, sepä olisikin ollut alkuperäinen ajatukseni mutta ruokaa valmistaessani luovuin kinkusta ja päätin tarjota lisäkkeenä kanaa, kuten tuli mainittua. Eipä ole siis tämä ruoka varsinaisesti sincronizadakaan. Auts. No sinne päin, riittävän samankaltainen.

Sincronizadan valmistin varsinaisesti asettamalla kahden maissitortillan väliin cheddar-juustoa ja paistamalla sitä toiselta puolelta joitakin minuutteja tavallisella paistinpannulla. Hylkäsin siis vohvelipannun, koska tuumin, että maissitortilla vaikutti aika hajoavalta, ja pysyi mukavasti kasassa pannulla. Kun juusto alkaa sulaa tortillojen välissä, voi sen nostaa pois pannulta ja halkaista kahtia. Ja valmista on nautittavaksi.

Sitten meksikolaisessa keittiössä on myös gringa, joka valmistetaan muuten samoin kuin sincronizada mutta kinkun sijaan käytetään lihaa. Ja vielä olisi tostada, joka on yhdestä maissitortillasta tehty vastaava ruoka. Quesadilla oli siis vehnätortillasta tehty. Ja kaikkia pidetään tyystin eri ruokina. Putosin...

Anyway älyttömän hyvää. Pidän erityisesti maissitortillan mausta.

Sincronizadan kanssa on tapana tarjota hapankermaa, meillä tänään creme fraichea, kuten myös itse tehtyä guacamolea. Kun opin tekemään itse guacamolea, en ole paljoa sitä kaupasta ostanut. Ero on huikean iso.

Guacamole

2 isoa kypsää avokadoa
Puolen sitruunan mehu
Makeaa chilikastiketta
1/3 sipulia silputtuna
1/2 tl suolaa
Mustapippuria

Kuori avokadot ja irrota siemen. Ota hedelmän liha irti kuoresta ja soseuta haarukalla. Lisää sitruunan mehu ja muut ainekset. Maista ja lisää esimerkiksi suolaa ja/tai sitruunaa halutessasi.

Jos valmistaa tortillat itse, saa aikaa kulumaan jonkin verran, mutta maku palkitsee. Hyvää siideriä oheen ja buen provecho!

Gluteeniton saaristolaisleipä 2 versiota

Gluteeniton elämä ei käytännössä olekaan tarkoittanut valtavaa muutosta ruokavaliooni. Elän melko normaalisti loppujen lopuksi enkä ole joutunut luopumaan kovinkaan paljosta. Lukuunottamatta jumaloimaani saaristolaisleipää. Gluteenittomilla tuotteilla pystyy korvaamaan paljon mutta ei ohramallasta, joka tekee saaristolaisleipään sen mielettömän koukuttavan maun.

Olen kuitenkin päättänyt löytää tähän ratkaisun. Googlaamalla löytää melkein mitä vaan ja onneksi meitä gluteenittomia on jo melko paljon. Löysin useampia reseptejä mutta kolmenkaan kokeilun jälkeen en ole vielä osunut napakymppiin. Tässä kuitenkin kaksi mukiinmenevää vaihtoehtoa.

Ensimmäinen on melko lähellä onnistumista mutta vaatinee tuotekehittelyä vielä. Kaksi viikkoa aikaa löytää oikea sekoitus. 

Saaristolaisleipä TORKKUJA JA NOKKOSIA -blogista

3,5 dl valmista jauhoseosta tai (2,5dl tattarijauhoja, 3 rkl psylliumia, 3 rkl pellavansiemen(rouhetta)ja 4 rkl perunajauhoja)

Kaada kulhoon 4 dl piimää, sekoita sen joukkoon jauhoseos, 2 dl tattari- tai gluteenittomia kaurahiutaleita, 1 tl soodaa, 1 tl ksantaania, 1-1,5 dl tummaa kookossiirappia ja 2 tl merisuolaa. Sekoita 25g sulatettua kirnuvoita taikinaan.

Anna taikinan kohota hetki vuoassa.  Sekoita 2 rkl siirappia ja 1 dl lämmintä vettä ja valele leipää siirappivesiseoksella. Laita leipä 175 asteiseen uuniin 45 minuutiksi, valele siirappivedellä uudelleen ja laita takaisin uuniin 30 minuutiksi. Toista valelu vielä kerran ja laita takaisin 30 minuutiksi. Ota uunista ja anna jäähtyä.

Leipä on hapan mutta siitä puuttuu vielä se tietty makeus. Pitääkö lisätä siirapin määrää ja muuntaa osa jauhoista muuksi kuin tattarijauhoiksi, koska ne vasta happamia ovatkin? Ehdin kokeilemaan ainakin kerran vielä ennen joulua. Käytännön ongelma on, että syön leipää todella vähän, ja kokeiluversiot täytyy melkeinpä pakastaa, etteivät mene pahaksi. Jouluna kuitenkin on ihanaa ottaa siivu oikein ohueksi leikattua saaristolaisleipää ja laittaa sen päälle kasa lohimoussea tai mätiä ja sipulia yms. Ja vatsa huutaa... Mutta kuuluu niinkuin jouluun, eikö?


Toinen versio Gluteenitonta leivontaa sivustolta

Gluteeniton saaristolaisleipä

Tässä reseptissä käytetäänkin nesteenä gluteenitonta Laitilan Kukko olutta. Tässä piilee pieni ongelma, mikäli ei kestä gluteenittomaksi käsiteltyä tuotetta vaan keho vaatii luontaisesti gluteenitonta, koska Laitilan Kukko oluissa gluteeni poistuu oluen käydessä. Jännitin itse kuinka käy mutta keho ei reagoinut mitenkään olueen. Hyvä niin. Käytin itse tummaa lageria mikä ehkä oli vähän liiankin tummaa, koska sen maku puskee leivästä aika voimakkaasti läpi. Makukysymys tietysti sekin. Jotenkin oma ajatus olisi, että josko käyttäisi vähemmän tummaa olutta ja ehkä oluen ja piimän yhdistelmää leivässä? Olut tuo maltaan makua, jota leipä ehdottomasti kaipaa ja piimä lempeää happamuutta.

5 dl Laitilan Tumma kukko olutta
50g hiivaa
1 rkl psylliumia
1 tl suolaa
1,5 dl tummaa siirappia
2 dl pellavanrouhetta
0,5 dl Semper Pofiber perunakuitua
0,5 dl tattarirouhetta
2 dl tattarijauhoa
2 dl Semper Grov mix jauhoseosta
(1 tl kaakaojauhetta)

Lämmitä olut kädenlämpöiseksi, murenna joukkoon hiiva. Sekoita joukkoon psyllium ja anna turvota muutama minuutti. Lisää suola, siirappi, rouheet ja perunakuitu. Lisää vielä jauhot ja vaivaa hetki.

Kaada vuokaan ja anna kohota 20-30 minuuttia. Laita 200 asteiseen uuniin ensin 30 minuutiksi, laske lämpötilaa 175 asteeseen ja anna paistua vielä 45 minuuttia. Sivele lopuksi vielä siirappi-voiseoksella.

Hyviä vaihtoehtoja kumpikin. Näilläkin päästään joulun makuihin.

Joulun kalaisa menu 2015

Alustavasti olen suunnitellut joulun menua. En ole oikein kinkkuihmisiä enkä itse asiassa hirveästi kaipaa mitään lihaa jouluuni. Ehkä, ehkä savustettua kalkkunaa mutta siinä se sitten olisikin. Kaloilla ja mädillä ja kuohuviinillä mennään.

Jouluaatto alkaa meillä aina riisipuurolla, jota tarjotaan siis lounaaksi vähän ennen kuin Turku julistaa joulurauhan. Joulurauha tarkoittaa minulle henkilökohtaisesti rauhoittumista. Sen jälkeen ei juoksennella enää ympäriinsä vaan keskitytään nauttimaan joulusta. Jos on jäänyt jotain tekemättä tai ostamatta niin sitten se saa ollakin. 

Jouluaattona olemme jo useita vuosia syöneet aikuisten kesken blinejä smetanalla ja kylmäsavulohella/mädillä ja sipulilla. Hyvää kuohuviiniä ja juhlatunnelma on siinä. Sillä mennään nytkin. Blinitaikinan ohjeen löytää tattarijauhopussin kyljestä. Ei vaadi erityistä osaamista eikä kummoisia aineitakaan. Paista aidossa voissa ja voita runsaasti. Sen verran kuuma pannu, että paistaa rapean pinnan muttei polta ennen kuin taikina ehtii kypsyä sisältä. Blinit kohoavat ja paistuvat hitaammin kuin normiletut. Ihanaa ja juhlavaa. (Jonakin jouluna voisin harkita simpukoita tai ostereita, joita näkyy ruokalehdissä..)

Joulupäivään

Lämmin lehtikaali-pistaasisalaatti Etiketti 4/2015 lehdestä
250g lehtikaalia
1 punasipuli
150g parmesaania
0,5 dl oliiviöljyä
2 dl mustia kalamataoliiveja
4 rkl kuivattuja karpaloita
2 rkl punaviinietikkaa
1 tl sormisuolaa
muutama kierros mustapippuria myllystä
1 dl rouhittuja pistaasipähkinöitä paahdettuna

Huuhdo ja kuivaa kaali, ja revi kaali. Poista kova lehtiruoti. Kuori sipuli ja leikkaa todella ohuiksi viipaleiksi. Raasta 1/3 parmesaanista pieniksi muruiksi. Ota lopusta parmesaanista lastuja kuorimaveitsellä.

Kuullota sipuleita muutama minuutti öljyssä, lisää lehtikaali ja sekoittele noin minuutti. Lisää raastettu parmesaani. Jatka paistamista noin puoli minuuttia tai kunnes osa juustosta pehmenee hiukan.

Laita kaali-sipuliseos kulhoon. Lisää oliivit ja karpalot. Kaada joukkoon etikka. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita hyvin. Viimeistele paahdetuilla pähkinöillä ja parmesaanilastuilla.

Salaatin kanssa joko luomuperunoita sellaisenaan keitettyinä tai Vaahterasiirappi-rosmariiniperunat
Etiketti-lehti 4/2015

12 keskikokoista kiinteää perunaa
4 rkl oliiviöljyä
sormisuolaa, mustapippuria myllystä
muutama rosmariininoksa
3 rkl vaahterasiirappia

Kuori perunat ja leikkaa perunoiden pintaan viiltoja parin millimetrin välein. Leikkaa perunan pohjapuolelta pieni pala pois jotta perunat pysyvät pystyssä paiston ajan. Valuta päälle öljyä. Mausta suolalla, pippurilla ja hienonnetuilla rosmariinin lehdillä.

Kypsennä uunissa 200 asteessa noin 35 minuuttia. Valuta perunoille vaahterasiirappia ja jatka paistamista noin 15 minuuttia. (Alkon juomasuositus ranskalainen maalaissiideri, jota muuten suositellaan myös juustolautasen kanssa perinteisen punaviinin sijasta.)

Sillejä (en vielä tiedä ostanko kaupasta pari tölkkiä valmiina, ehkä..)
Kalaa. Ehkä valmistan hyvin yksinkertaisen lohen ilman krumeluureja? Miksipä ei. Pidän siitä. Tai sitten hauki ja sen kanssa hyvä valkoviinikastike?
Kaupan valmis sienisalaatti gluteenittomana ja laktoosittomana. Niin hyvää perunan kanssa.

Saaristolaisleipää ja lohimoussea

Lohimousse
200g graavilohta
200g kylmäsavulohta
1 sipuli
2 dl kermaa
1 tlk rahkaa
1 tlk kermaviiliä
0,5 - 1 dl silputtua tilliä
1 rkl sokeria
1 tl sitruunapippuria
1/4 tl valkopippuria
3/4 tl suolaa

Jälkiruoka on vielä avoin. Houkuttaisi glögijuustokakku. Palaan siihen vielä.

Joka tapauksessa muutama hyvä juusto: laadukas iso kokonainen kiekko Brie-juustoa, siihen hyviä pähkinöitä ja hunajaa ja uuniin hetkeksi. Lisäksi samalta alueelta pari muuta kovempaa juustoa, ehkä hyvää Goudaa ja jokin muu. Ja sitten aiemmin mainitsemaani ranskalaista siideriä tai kuohuviiniä.



Menu lyhyesti
riisipuuro
blinit plus mätiä, kylmäsavulohta, smetanaa ja kuohuviiniä
juustoa ja ranskalaista siideriä

kalaa uunissa
lämmin lehtikaali-pistaasisalaatti
perunoita ja lämmin valkoviinikastike
sillejä
sienisalaatti

saaristolaisleipä plus lohimousse

glögijuustokakku

Gluteeniton kana-myskikurpitsahampurilainen

Gluteeniton hampurilainen syntyy perinteisesti vaihtamalla sämpylä gluteenittomaan versioon mutta koko hampurilaisen voi ylipäätään tehdä ilman sämpylää. Testattu vaativan testiryhmän eli lasten kanssa ja toimii.

Muoto on melkein sama. Melkein, koska ei voi käytännössä syödä sormin mutta ei haittaa. Maku on parempi. En kaipaa leipää lainkaan. Myskikurpitsan sijasta voi mainiosti käyttää vaikka bataattia, jossa on yhtä mukava makea maku kuin myskikurpitsassa.

Kurpitsa leikataan noin sentin mittaisiksi paloiksi ja kypsennetään uunissa 200-225 astetta noin 20 minuuttia tai kunnes on pehmeä, ei al dente mutta ei myöskään läpeensä pehmeä. Sopivan kypsä.

Pihvin voi paistaa perinteisesti naudan jauhelihasta tai nauta-sikaseoksesta mutta ollaan tykästytty kanan jauhelihaan. Sama kaava kuin jauhelihapihvillä eli vähän perunajauhoa (1-2 rkl per 400g), vähän hyvää sinappia (0,5-1 rkl), rakuunaa, suolaa (0,5 rkl) ja halutessasi vähän nestettä (0,5 dl-1 dl) ja yksi kananmuna. Kaikki sekoitetaan rivakasti niin, että syntyy vähän sitkoa. Paistetaan kohtalaisella lämmöllä kunnes kypsä. Kana on paistettava aina täysin kypsäksi.

Sitten kootaan. Kurpitsaa alle, pihvi, vähän haluamaasi kastiketta ja salaattia ja kurpitsa kanneksi päälle. Viimeksi tein kastikkeen turkkilaisesta maustamattomasta jogurtista, siihen vähän sinappia, suolaa ja sitruunaa ja ripaus mustapippuria ja valmista.

Erittäin hyvää ja helppoa.

Loistava raakavispipuuro chiasiemenistä GLUTEENITON

Tähän jäin koukkuunheti ensimmäisestä lusikallisesta. Aivan loistava aamupala. Ja mikä on ehdottomasti parasta, ei tarvita yön yli liotusta vaan 10 minuuttia riittää. Huippua. Eikä liian montaa eksoottista raaka-ainettakaan. Chiansiemeniä ei lasketa eksoottisiksi..

Resepti on alun perin mukaeltu Viljaton kattaus kirjasta (Emmi-Liia Sjöholm) ja vaihdoin vielä puolukat karpaloihin syystä että minulla on pakastimessa karpaloita puolukoiden sijaan.

Tarvitaan:
1 dl chiasiemeniä
2,5dl mantelimaitoa
1 dl karpaloita
1/3 banaania
ripaus suolaa
1-2 rkl hunajaa

Chiansiemenet sekoitetaan mantelimaitoon tai muuhun haluaamaasi maitoon ja annetaan liota noin 10 minuuttia. Liotessaan chian siemenistä irtoaa tahmaista ainetta, joten siemeniä olisi hyvä sekoittaa ainakin kerran 10 minuutin aikana mutta ei ole välttämätöntä, koska sauvasekoittimella tai blenderillä seos tasoittuu joka tapauksessa.

Lisää muut ainekset ja sekoita sauvasekoittimella. Valmista nautittavaksi. NAM

Gluteeniton porkkanasiemenleipä NAM

K-Ruoka.fi:stä löysin aivan mielettömän hyvän gluteenittoman leipäreseptin. Ihanan kostea ja samalla maukas. Valitettavan moni gluteeniton resepti on mauton tai sen rakenne on kestämätön eli se murenee leikattaessa tms mutta tämä on kyllä lähellä täydellistä. Suosittelen lämpimästi. Upposi täysillä myös lapsille.

Ainekset:
500g porkkanasosetta (alkuperäisessä i pkt luomuporkkanasosetta kaupan altaasta mutta itse keitin porkkanoita ja soseutin)
1 rkl psylliumia (tarpeellinen aines, joka sitoo taikinaa ja tuo kuitua)
2rkl pellavansiemeniä
3 rkl auringonkukansiemeniä
3 rkl öljyä
1 tl suolaa
2 rkl juoksevaa hunajaa
1 ps kuivahiivaa (tuore ei oikein toimi koska ei käytetä varsinaista nestettä)
6 dl gluteenitonta jauhoseosta (itse käytän finaxin karkeaa jauhoseosta melkein kaikkeen, toimii, tähän vaihdoin 1 dl kookosjauhoa)

Keitä porkkanat kypsiksi (mittaa paino kypsistä porkkanoista), soseuta ja jäähdytä sose n 40-50 asteeseen (kuivahiiva tarvitsee n 42 asteen lämmön, joten ala toimia n 50 asteessa). Sekoita siis joukkoon psyllium, pellavan- ja auringonkukansiemenet. Anna turvota noin 10 minuuttia. Lisää kattilaan öljy ja mausta seos suolalla ja hunajalla.

Yhdistä kuivahiiva ja jauhoseos. (Jos käytät valmista sosetta, lämmitä se ennen hiivan lisäämistä 42 asteeseen.) Sekoita jauhoseos porkkanasoseeseen. Taikina saa jäädä pehmeäksi.

Kaada taikina 1,5 litran pitkänomaiseen vuokaan ja anna kohota lämpimässä n 30 minuuttia liinan alla.

Paista 175 asteessa uunin ala-asteessa noin tunti. Anna leivän jäähtyä hetki vuoassa ja kumoa sitten ja anna tekeytyä liinan alla.

Superhyvää ja terveellistä. Ja erittäin helppo tehdä. Suosittelen

Parsa-avokadorisotto

Parsakausi alkaa kohta olla ohi mutta vielä kaupan hyllystä löytää maukkaita parsanippuja. Kannattaa toki aina katsoa, että saa kohtuullisen pieniä parsoja, koska paksut tangot ovat aika puisen makuisia ja syötävää siis jää loppujen lopuksi aika vähän.

Parsan käsittely on helppoa. Jos parsa on tuoretta ja riittävän ohut, en itse kuori niitä lainkaan - ohjeiden vastaisesti siis. Huuhtelen vedellä kyllä. Sen jälkeen parsasta ei katkaista puumaista osaa veitsellä leikaten, vaan yksittäistä parsaa taivutetaan varoen ja annetaan napsahtaa siitä kohdasta mistä puumaisempi osa alkaa..tällöin keitettäväksi/valmistettavaksi jää syötävä maukas osa, eikä tarvitse yrittää pureskella kuituja. Erittäin yksinkertainen ja helppo menetelmä. (Eikä ole itse keksimäni vaan jostain nappasin tämän ohjeen. Tämänkin.)

Parsaa ei keitetä ennakkoon kypsäksi, vaan ainoastaan paloitellaan muutaman sentin paloiksi.

Sitten aloitellaan risoton valmistus: hyvää musiikkia taustalle ja lasiin viiniä. Tässä kyseisessä ohjeessa itse risottoon ei lisätä viiniä, ainakaan alkuperäisen reseptin mukaan mutta ei mikään estä maustamasta risottoakin lasillisella hyvää valkoviiniä.

Paloitellaan yksi sipuli ja muutama valkosipuli ja kuullotetaan 1-2 ruokalusikallisessa voita. Huom älä anna sipuleiden palaa, koska palaessaan niihin tulee ikävä lisämaku. Vahdi siis ja sekoittele. Kuullottaminen ei vie kauaa. Joitakin minuutteja. Sitten lisätään n 3 dl hyvälaatuista risottoriisiä, esim Arborio. (Älä huijaa itseäsi käyttämällä muuta riisiä koska lopputulos ei silloin muistuta risottoa lainkaan. Risottoriisi on pullea ja kauniin valkoinen.) Kuullota riisiä hetki ja lisää kauhallinen kerrallaan liha- tai kanalientä, yhteensä n 7-8dl. Ja huom liemen on hyvä olla kuumaa, koska kylmää lientä lisätessäsi risotto jäähtyy joka kerran ja valmistusprosessi kärsii. Kuumaa kuumaan siis ja uusi kauhallinen aina kun edellinen on imeytynyt riisiin.

Mukava puolituntinen menee sekoitellessa ja viinilasista siemaillessa. Jos haluat viiniä joukkoon, lisää alkuvaiheessa noin desin verran, jotta imeytyy riiseihin ja maku jää elämään.

Lisää paloitellut parsat noin puolivälissä jotta ehtivät kypsyä. Parsan ei kuitenkaan tarvitse olla läpikypsää vaan se on parhaimmillaan al dente joten kiire ei ole. (Itse melkein unohdin lisätä niitä lainkaan ja silti ehtivät vielä loppuvaiheessa mukaan ja kypsyivät juuri sopivasti.)

Kun neste on imeytynyt, raasta 1-2 dl pecorinojuustoa tai muuta keskivoimakasta juustoa risoton joukkoon.

Viimeisenä paloittele avokado ja lisää joko risoton joukkoon tai tarjoile risoton ohessa. Halutessasi voit pirskotella esimerkiksi limen mehua avokadon päälle maun ja tummumisen estämisen vuoksi.

Ja voila, maukas ateria on valmis.

Itsenäisyyspäivän menu

Juhlavaa itsenäisyyspäivää.  Isänmaamme on ollut itsenäinen kohta 100 vuotta.  Tänään muistelen itsekin jo edesmennyttä isoisääni, joka urheasti puolusti tätä maata talvi- ja jatkosodassa. Kunpa ukki olisikin vielä elossa ja voisin aikuisena kuulla ne tarinat, joita lapsuudessa kerrottiin. Ja ne tarinat, joista vaiettiin. Mitä kaikkea isoisänikin tovereineen joutui näkemään ja kokemaan.

Itsenäisyyspäivänä kuuntelen Sibeliuksen Finlandiaa, kuuntelen Veteraanin iltahuudon, Evakon laulun jne. Väliin kevyempää kotimaista, koska itsenäisyyskin muuttuu vuosi vuodelta. Malja itsenäisyydelle.

Tänään saan vieraaksi ihanan ystäväni ja nautimme paistettua naudan ulkofilettä, jonka seuraksi tehdään uuniperunoita sekä lakritsikastiketta. Kastikkeen idea syntyi työpaikalle lahjaksi saamastani lakritsikalenterista. Kalenterista paljastui näet raakalakritsijauhetta, jonka tyhjensin kokonaan kastikkeeseen. 

Lakukastikkeen ainekset:
1 litra laihaa lihalientä
2 dl punaviiniä
1,5 rkl punaviinietikkaa
1 rkl balsamiviinietikkaa
1 dl porkkanaa paloiteltuna
0,5 dl palsternakkaa paloiteltuna
1 keltasipuli
3-5 valkosipulin kynttä
1 rkl juuriselleriä
5 maustepippuria
1 laakerinlehti
1 tl mustapippurirouhetta
1/2 tl valkopippurirouhetta
40g salmiakkia tai lakritsia
timjaminoksa
1 pieni rosmariinin oksa
suurustamiseen Maizenaa
ruskistamiseen öljyä

Kuori ja pilko juurekset.  Laita laakea kattila kuumenemaan, lisää tilkka öljyä ja freesaa juurekset ja sipulit niin että ruskistuvat.  Lisää punaviini ja etikat. Anna kiehua hetki. Lisää lihaliemi, mausteet ja karkit. Sekoita aluksi, etteivät karkit taru pohjaan. Keitä hiljalleen niin että lientä on jäljellä noin puolet. Tarkista suola ja maku.

Siiviloi ja suurusta haluttuun paksuuteen maizenalla.

Jälkiruoaksi itsenäisyyden kunniaksi mustikkaiset minipavlovat

Oli pakko maistaa jo yksi, ja aivan loistavan makuinen. En yleensä pidä marengista, koska se on monesti liian makeaa, mutta tässä vaniljarahka ja mustikka taittavat loistavasti marengin sokerista makeutta. Suosittelen lämpimästi. Resepti löytyy myös Hesarista.

marenkipohjat

4 valkuaista
2,5 dl sokeria
0,5 rkl maissitärkkelystä
1 tl valkoviinietikkaa

mustikkahillo

200g mustikoita
0,5 tl vaniljatangin siemeniä
1 tähtianis
1,5 dl hillosokeria
0,25 dl vettä

valkosuklaata

lisäksi

200g vaniljarahkaa

Vatkaa valkuaiset vaaleaksi vaahdoksi ja lisää sokeria joukoon vähitellen samalla vatkaten. Sekoita maissitärkkelys viimeisten 0,5 dl sokerin joukkoon ja lisää marenkivaahtoon. Jatka vatkaamista noin 5 minuuttia kunnes vaahto on kiiltävää ja kovaa. Lisää lopuksi etikka (itse unohdin, eikä pilannut lopputulosta..)

Pursota marenkivaahdosta uunipellille pieniä pavlovapohjia. Jätä keskusta hiukan kuopalle jotta täyttäminen onnistuu myöhemmin. Paista uunin alatasossa 125 asteessa 1h 15 min. Jäähdytä pavlovapohjat uunissa sammuttamalla uuni ja jättämällä luukku raolleen.

Valmista mustikkahillo mittaamalla ainekset kattilaan. Keitä noin 10 minuuttia. Purkita puhtaaseen astiaan ja jäähdytä kylmäksi.

Kokoa pavlovat lusikoimalla marenkipohjien päälle vaniljarahkaa ja mustikkahilloa. Viimeistele rouhitulla valkosuklaarouheella. (Ohjeessa suklaarouhe paahdetaan uunissa mutta itse oikaisin tässä)


Hyvää itsenäisyyspäivää. Hetkeksi sateeseen juoksemaan ja sitten juhlavampaa päälle ja linnan juhlat ruutuun.

Lehtikaalichipsit

Kauden suosikkivihannes seikkailee keittiössä jälleen. Lehtikaali on hauska raaka-aine. Se on salaatinomainen lehtivihannes, jota käytetään mm salaatteihin, keittoihin, muhennoksiin ja meidän keittiössä myös rapeiden lastujen valmistamiseen.

Lehtikaalissa on paljon C-vitamiinia ja rautaa kuten myös karoteenia ja proteiinia. Sen on havaittu vähentävän epäterveellisen rasvan määrää ja sen imeytymistä vereen. Lehtikaali saattaa myös ehkäistä suolistosyöpää.

Lehtikaalilastut tai chipsit on helppo valmistaa, joskin aina öljyä kuumennettaessa on syytä olla varovainen kuumenevan öljyn kanssa, jotta sitä ei roisku ympäriinsä ja ettei se syty palamaan lämpötilan noustessa liian korkeaksi.  Käytä laadukasta öljyä (mielellään kylmäpuristettua, eikä prosessoitua ja mielellään lasipullossa). Öljyä tarvitaan niin, että pienen kattilan pohja peittyy muutaman sentin matkalta, jotta lehtikaalilastut mahtuvat paistumaan.

Irrota veitsellä paksu ruotiosa lehtikaalista. Leikkaa veitsellä tai revi käsin varsinaiset lehtikaalin lehdet sopiviksi paloiksi. Lehtikaali kasvaa valmiiksi muotoon, jossa on sopivia lehtiä, jotka voi irrotella toisistaan chipseiksi.

Kuumenna öljyä maltillisesti hetki. Voit kokeilla öljyn lämpötilaa sillä, että laitat varovasti yhden lehtikaalin lehtipalan öljyyn ja jos se alkaa saman tien napsahdella ja vähän roiskia, on öljy riittävän kuumaa. Jos taas mitään ei tapahdu, ei se ole vielä riittävän kuumaa. 

Kun neste on riittävän kuumaa, laita varoen kourallinen lehtikaalia kattilaan ja todennäköisesti tarvitset kannen. Itselläni ainakin öljy alkaa roiskia muuten tulikuumia pisaroita ympäriinsä. Jos et polta käsiäsi, sotket ainakin tarpeettomasti keittiön. Kansi päälle siis. Kypsyminen ei vaadi kuin hetken, nosta nopeasti reikäkauhalla tai vaikka pihdeillä lastut pois ja laske leivinpaperin päälle lautaselle. Leivinpaperi siksi, että ylimääräinen öljy valuu pois. Muutoin öljy valuu suupielistä lastuja syödessäsi. Muutaman lastun jälkeen on aika öljyinen olo.

Laadukasta meri- tai kristallisuolaa suoraan myllystä sopivasti päälle ja herkulliset ja lähes täydellisen terveelliset lastut ovat valmiit nautittavaksi joko sellaisenaan tai ruoka-annoksen piristäjinä.  Suosittelen.

Naisten illan menu

Saan ihania naisia vieraikseni ja sen kunniaksi nautitaan italialaistyylinen antipastosalaatti ja marinoidut hedelmät mascarponevaahdon kanssa. Lisäksi hyvää rosmariinileipää ja hyvää valkoviiniä.

Salaattiin sekoitus hyviä salaatteja, päälle marinoituja artisokan sydämiä, hyviä vihreitä oliiveja (oma suosikkini on kreikkalainen kalamata oliivi), lisäksi tuoreita viikunoita paloiteltuina, bresaola ilmakuivattua lihaa ja parmesaanilastuja. Päälle pirskotellaan tarjoiluvaiheessa kastike, joka valmistetaan 1 rkl Dijon sinappia, 1/2 tl sokeria, 1 rkl balsamiviinietikkaa, 3 rkl oliiviöljyä. Kaikki sekoitetaan keskenään. Lisäksi merisuolaa ja mustapippuria maun mukaan. Tarkista kastikkeen maku ennen tarjoilua.

Marinoidut hedelmät on hyvin yksinkertainen: valitse suosikkihedelmiäsi mutta siis sellaisia pehmeämpiä, jotka myös marinoituvat. Ei kovia omenoita tms. Esimerkiksi tuoreita viikunoita, luumuja, aprikooseja ja kirsikoita. En sattunut aprikooseja ja kirsikoita juuri nyt löytämään, joten vaihdoin ne ananaskirsikkaan. Marinointiliemi tehdään 1 rkl rommia, 3 dl vettä, 1 dl sokeria, 1 tähtianis ja 1 vaniljatanko,joka halkaistaan. Kaikki kastikkeen ainekset laitetaan kattilaan ja keitetään sopivalla lämmöllä max 15 minuuttia, minkä jälkeen kaadetaan hedelmien päälle ja annetaan tekeytyä noin 2 tuntia.

Tarjoan ne rakastamani mascarpone juuston kanssa. Siihen aavistus tomusokeria ja notkistetaan, eikä se vaadikaan juuri muuta. Ihana yhdistelmä.

E buon appetito

Fuusiopastaa

Pasta on siitä kiitollinen ruoka että siihen voi suhtautua kuten pyttipannuun: mäiskiä pannuun mitä kaapista löytyy. Oma pakastin kaipaa pienoista tyhjennystä ja siksi kasasin pasta-ainekset sen mukaisesti: täysjyväspaghettia, riistakäristystä, pinaattia ja herneitä. Spaghetti kiehuvaan veteen noin 10 minuutiksi, riista kuumaan pataan muutamaksi minuutiksi, loraus soijaa ja 1-2rkl chilikastiketta, vähän pippuria, ja pinaatti ja herneet perään. Lopuksi kastike ja pasta sekaisin. Ja ei voi muuta sanoa kuin että aika hyvää

Lomalaisen silmin otettuna kuvan tarkennus meni viereiseen metsään-ilmeisesti, mitä pahoittelen

Kesäinen mansikka-halloumisalaatti

Kesällä on ihana syödä kevyitä salaatteja ja niitä voi rakennella kunnon pyttärimeiningillä vähän sen mukaan mitä kaapista sattuu löytymään.

Omaan kesääni kuuluu ehdottomasti halloumi. Rakastan kyproslaisen juuston suolaisuutta ja sen hampaissa narskuvaa rakennetta. En edes liota siitä ylimääräistä suolaisuutta pois vaan paistelen sen sellaisenaan menemään oliiviöljyssä. Ja pinnan kuuluu paistua rapean ruskeaksi. Jos haluaa, voi oliiviöljyn sekaan heittää mukaan sesamin siemeniä ja käännellä halloumin paloja siemenöljyssä niin, että ne tarttuvat juuston pintaan.

Tällä kertaa salaattiin pääsi myös toinen kesäsalaattisuosikkini eli tuore mansikka: ne maistuvat salaatissa niin hyviltä ja raikkailta. Ei tarvitse käsitellä mitenkään vaan sinne vaan koosta riippuen kokonaisina tai puolikkaina.

Kreikan matkamuistoina pidän myös mm gaiamelonista. Melonit ovat parhaimmillaan ajoittain täälläkin myytyinä makean kypsiä mutta valitettavan usein ne joudutaan tuomaan puoliraakoina eivätkä ne enää täällä kypsy Välimeren tapaan auringossa loppuun vaan jäävät vähän mauttomiksi mutta viis siitä, jos muuta ei ole tarjolla. Sillä mennään mitä on mahdollista saada. Isoina paloina vaan salaatin sekaan. Kuvassa oleva oranssi meloni ei ole gaiameloni, joka taas on vaaleanvihreä. En millään muista tuon melonin nimeä mutta järjettömän makea meloni. Erittäin mukava uusi tuttavuus

Oman valinnan mukaan salaatteja, yrttejä, tomaattia, kurkkua yms. Ja päälle balsamicosiirappia. Voisin elää koko kesän tämän tyyppisillä salaateilla. Ja hyvin pitkälti niin teenkin. Rauhallista aurinkoista sunnuntaita

Kesäiset juhlat ystävien kanssa

On aina ilo saada hyvät ystävät kylään. Tänään juhlittiin myöhäisiä kummisynttäreitä lasten kummien kanssa. Pää oli aivan tyhjä tarjottavia miettiessäni mutta halusin valmistaa jotain kesäisen kuplivaa ja helposti valmistuvaa tietysti lapset huomioiden. 

Aloitin kakusta: jotain kevyttä. Täytekakkua ei meidän omassa perheessäkään syö juuri kukaan, eikä juuri kukaan vieraistakaan, joten ei siis sitä. Juustokakkua olen tehnyt vuosikausia, joten jotain muuta ehkä? Ja sitten muistin: edellisessä työpaikassani ihana työkaverini toi kesäisin itse tekemänsä Brita kakun ja antoi suosiollisesti myös siihen reseptin. Kakku on helppo tehdä ja marengista huolimatta suht kevyt (tai ainakin antaa petollisen kevyen fiiliksen)

Pohja:
100g voita ja 1 dl sokeria vaahdotetaan
2 keltuaista vatkataan joukkoon
Lisätään vuorotellen (1,5dl vehnäjauhoa ja 2tl leivinjauhetta) ja 1dl maitoa

Levitetään voidellulle leivinpaperille ohueksi levyksi

Marenki:
Vatkataan 2 valkuaista kovaksi vaahdoksi
Lisätään 1,5 dl sokeria ja 2tl vaniljasokeria

Levitetään muropohjan päälle

Ripotellaan pussillinen mantelilastuja

Paistetaan uunissa 175 asteessa 20-30 min

Leikataan jäähtyneenä kahtia

Täyte:
Vatkataan 2-3dl kermaa vaahdoksi
Levitä vaahto pohjan päälle ja levitä kermavaahdon päälle tuoreita vadelmia, asettele toinen pohja vaahdon ja marjojen päälle ja tarjoile heti.

Britakakun kanssa oli Väinämöisen nappeja joille kylmäsavulohimoussea:

2dl kermaa vaahdoksi
2dl creme fraichea
1-2dl rahkaa
200g kylmäsavulohta
Limeä/sitruunaa
Tilliä
(Sipulia)
Sitruunapippuria
Valkopippuria

Cocktailpiirakoita ja munavoita

Suklaamansikoita

Vesi tarjolla ihanassa Tertin kartanon nimikkovesikannussa, jossa pari rosmariinin oksaa

ja uusi suosikkini, italialainen mojito Hugo

2cl seljankukkamehua
1-2cl limen puristettua limen mehua
15cl proseccoa
Mintun lehtiä murskattuna
Jäitä
Kivennäisvettä

Tarjotaan hyvässä seurassa

Ihanaa kesää 

Lapskoussi - raumalaista perinneruokaa

Oletko kuullut koskaan lapskoussista? Älyttömän hyvää perinteistä merimiesten perinneruokaa, jota olen saanut maistaa nimenomaan Raumalla. Ihan mielettömän hyvää ruokaa puhtaista aineista. Hanki nimenomaan naudan, porsaan (ja lampaan) lapaa, rintaa ja potkaa. Ei sen hienompia ruhonosia, koska liha haudutetaan pitkään ja revitään sen jälkeen. (Kunnon modernia ripped pork safkaa?)

Olen itse kokeillut nyt kahta tapaa valmistaa lapskoussia: liha keitetään joko kattilassa liedellä tai sitten haudutetaan uunissa alla olevan ohjeen mukaan, ja sen jälkeen keitellään juurekset ja soseutetaan ne erikseen minkä jälkeen revityt lihat lisätään seokseen. Kokeilin viimeksi soseuttaa juurekset lihan kanssa mikä oli äärimmäisen hankalaa ja suoraan sanottuna tyhmää. Soseutuivat melkoisen huonosti etten sanoisi (tein niin ylipäätään siksi että halusin hauduttaa lihoja vähän lisää-ei siis toiminut) eli liha erikseen, juurekset erikseen.


Lapskoussi
1 1/2 kg raavaan, sian ja lampaan lapaa, rintaa ja potkaa
2 dl sipulilohkoja
15 valkopippuria
15 maustepippuria
2 l vettä
2 dl parin millin porkkanasuikaleita
2 dl parin millin lanttusuikaleita
2 l perunalohkoja
1 tl suolaa
Leikkaa liha noin kananmunan kokoisiksi paloiksi. Pane lihat, pippurit ja sipulilohkot uunivuokaan niin, että sianlihat tulevat päällimmäisiksi. Lisää vettä niin, että lihat juuri peittyvät. Anna lihojen hautua 2 - 3 tuntia 100-asteisessa uunissa.
Siivilöi lihoista liemi. Pane kasvissuikaleet ja perunalohkot liemeen kiehumaan ja keitä kasvikset pehmeiksi. Kaada liemi pois ja soseuta kasvikset muusiksi. Nypi lihat mahdollisimman hienoksi.
Sekoita raaka-aineista tasainen massa ja ohenna keitinliemellä, kunnes sose on notkeaa.
Tarjoa lapskoussi kekona lautaselta. Keon päälle tehdään syvennys, johon pudotetaan voinokare lapskoussin kastamista varten.

Ohje: kokkikolmonen.fi

Safkaa - pinaattilätyt ja varhaiskaalisalaatti NAM

Hyvän ruoan raamattuni Safkaa-kirja(t) on taas käytössä tänä viikonloppuna :) lounaaksi tänään itse tehtyjä pinaattilättyjä sekä eilen kaupasta bongattu varhaiskaali, josta maukas kaalisalaatti. Oikeesti itse tehdyt pinaattilätyt ja kaupan kumiversiot on kuin kuu ja päivä. Eikä taikinan tekeminen edes ole hankalaa eikä aikaa vievää mutta sekin aika tahtoo olla kortilla arkena, mutta tänään oli aikaa siihen ennen tyttären luisteluharkkoja.

Pinaattilättyjen ohje löytyy Safkaa kirjasta. Helpottava juju oli se, että pinaatit käsitellään kaatamalla kiehuvaa vettä siivilässä olevien pinaatinlehtien päälle, minkä jälkeen huuhdellaan kylmällä ja pilkotaan pieneksi. Ja muskottipähkinää sekaan. Ois voinut laittaa enemmänkin mutta jos sitä laittaa liikaa, maistuu koko ruoka sille..

Kaalisalaatin ohjeen löydät TÄÄLTÄ