Maisema
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kissat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kissat. Näytä kaikki tekstit
torstai 10. heinäkuuta 2014
Kesäloma
Nyt se on täällä. Kauan kaivattu kesäloma ja tulihan ne mukavat lomakelitkin samaan aikaan. Ei voisi olla asiat paremmin. Samaan aikaan elämässä isoja muutoksia, joihin tottuminen vie aikaa. Ja olen perustanut oman yrityksenkin! Päätyötäni en ole jättämässä mutta sivutoimisesti alan tehdä jotain ihan muuta. Halusin elämääni jotain ihan omaa, johon voin vaikuttaa ihan itse ja joka voi tuoda minulle uusia tuttavuuksia ja jotain ihan uutta. Katsotaan miten tulevaisuus minua kohtelee ja mitä saan itse aikaan.
Yrityksen perustaminen sai puhelimen soimaan: heti ensimmäisenä päivänä soittivat vakuutusyhtiöt YEL-vakuutuksesta. Tiesin että yritykseni on ko yrittäjän eläkevakuutus otettava mutta haluan miettiä siihen vaikuttavat seikat rauhassa. Onneksi aloittavalla yrittäjällä on neljä kuukautta aikaa hoitaa asia kuntoon. Seuraavaksi soittivat kaiken maailman domainin ja pilvipalvelujen tarjoajat. Ja ties mitkä... Yrittäjää kun eivät suoramarkkinoinnin kiellot koske.
Ja vielä pitää tutustua arvonlisäverotuksen maailmaan ennen elokuuta. Suhtaudun tähän lomalaisen rentoudella: onhan tässä koko heinäkuu aikaa. Lyön vetoa itseni kanssa vaikka valkoviinipullollisesta että menee loppulomaan ja siihen kuuluisaan viimeiseen hetkeen kuitenkin. Näin hienoja aurinkoisia päiviä en kuluta nyt tuohon, vaan kerään voimia tulevaan syksyyn ja tankkaan energiaa loppuvuoteen.
Ensimmäisellä lomaviikolla olemme lasten kanssa vain uineet, uineet ja uineet. Tyypit rakastavat vettä ja voisivat ehkä viettää koko päivän uiden. Aurinkovoidetta ja jäätelöä kuluu. Maauimalassa on hieno fiilis kun suomalaiset nauttivat näistä harvinaisista valoisista hetkistä. Välillä näkee huikeita uimahyppyjä hyppytorneista, kun jotkut todellakin osaavat näytösluontoisesti tehdä uimahyppyjä huimista korkeuksista. Valitettavasti maauimaloissa ei saa valokuvata eikä voi ikuistaa sitä kesätunnelmaa. Toisaalta hyvä niin. Säilyy jokaisen yksityisyys.
On ihanaa herätä aamulla ilman herätyskelloa ja kiskotella rauhassa itsensä hereille. Miettiä keittiössä että mitä tekisi mieli. Ja onko cafe latte tuulella vai eikö ja menisikö parvekkeelle aamukahviaan nauttimaan. Ajan kulumisella ei periaatteessa ole mitään väliä vaan voi hengailla vaikka puolille päivin yöpuvussa. Lounaaseen mennessä pitää vaihtaa inhimillinen vaatetus, ja sitten voisin miettiä mitä tehtäisiin. Lasten äänestystulos on aika selvä: uimaan < /span>
Ihanaa kesää ja hyvää lomaa niille, joilla on tai juuri alkamassa. Palailen muilla aiheilla sitä mukaa kun loma etenee 
;
lauantai 12. huhtikuuta 2014
Kissanelämää auringonpaisteessa
Lämpötila ulkona voi olla vielä liki nollassa mutta jos aurinko paistaa mukavasti taljalle, sinne pitää päästä aurinkoon lämmittelemään. Nautintoa voi melkein käsin kosketella ja kehräys on tosi kovaäänistä :)
Hyvää viikonloppua
Hyvää viikonloppua
torstai 6. helmikuuta 2014
Aamujoogaa kissojen kanssa...
Olen hyvin hyvin aamu-uninen mutta yritän ainakin kerran viikossa saada raajat kuitenkin liikkeelle sen verran ajoissa, että ehtisin tekemään joogaohjelman tai venyttelyohjelman heti aamusta.
Vähän jogurttia tms kevyttä aamupalaa ja paljon vettä, ja sitten matolle hengittelemään ja venyttelemään. Jostain syystä, joka ei ole itselleni vielä auennut, homma on myös äärimmäisen mieluisaa kissoilleni. Ne ilahtuvat saman tien kun joogamatto levähtää lattialle ja sen alle tyyppien on pakko kaivautua. Jos ja kun komennan ne muualle, tullaan silloin tällöin näykkäisemään minua tai puraisemaan pala matosta kostoksi. Ja mikä sen kivempaa kuin ajaa toinen toistaan takaa maton päältä ja minun altani, tai kun pitäisi lasketua venytykseen matolle, onkin siellä kissa hyväntuulisena odottamassa....argh. Tai vaikka asento, jossa seistään toisen jalan varassa toinen jalka koukistettuna ja kädet ylöspäin ojennettuina: eikö kissa ole jo hyppäämässä syliin asenteella että venaa vähän, mä tuun mukaan :)
Eihän niille voi olla vihainenkaan mutta pitääkö aina?
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
Uteliaisuus tappoi kissan (no ei mutta uteliaita ovat)
Itämaiset kissamme Olga ja Inez ovat erittäin sosiaalisia ja erittäin uteliaita, mikä on aika tappava yhdistelmä.
Kävipä tänään nimittäin niin, että olin päättänyt muuttaa vanhan lipastomme tumman ruskeasta kiiltävän valkoiseksi. Sehän tarkoittaa ainakin tässä tapauksessa, että lipasto maalataan Maalarin valkoisella uudenhehkeäksi. Mielessä kyllä kävi, että pitäiskö kissat huomioida jotenkin mutta päättelin, että no ei tarvii, että aine haisee niin karsealle, etteivät varmasti tuu liian lähelle. No kuinkas sitten kävikään in the real world??
Käytin ensin puukittiä tasoittaakseni joitakin kuivan ilman aiheuttamia tuhoja, ja jätin aineen kuivamaan. Inez katseli hommaa kiinnostuneena vierestä, ja kun käänsin selkäni, oli tyyppi hypännyt tasoiteaineen päälle! Säikähti, ja hyppäsi tietysti viereiselle v a l k o i s e l l e sängyn päiväpeitolle ja ehti tassutella siinä muutamankin askeleen ennen kuin sain kiinni.... Homma kesken mutta kissan tassuja pesemään, ja tahranpoistoainetta peittoon! Argh....
Sitten myöhemmin pääsin maalaamaan. Kaveri, Olga seurasi epäluuloisena hommaa, kiersi kaukaa ja tuli vähän lähemmäskin. Näytti hyvin epäluuloiselta edelleen, kunnes yhtäkkiä kesken hommaa näin tyypin katseesta, että nyt aikoo hypätä....EI...... Ja siihen! Täydellinen lasku kaikille neljälle taskulle lipaston vastamaalatulle valkoiselle maalipinnalle! Otin mistä sain kiinni ja nakkasin lattialle. Sillä seurauksella, että lipaston pinnalla oli tassunjäljet, samoin parketilla oli valkoisella maalilla tassunjälkiä. Ja eikun homma kesken ja viemään toista kissaa tassupesulle ja googlaamaan onko öljyliukoinen maali kovinkin vaarallista, koska kissahan pesi jo inhoissaan maalissa olevia tassujaan.... En lähtenyt niitä tärpätillä puhdistamaan vaan pesin vedellä edes pinnan, koska onneksi maalia ei ollut hirveästi. Annoin ruokaa saman tien että menee muutakin sisään kuin öljymaalia tassuista....
Eka maalikerros kuitenkin maalattu...
maanantai 20. tammikuuta 2014
Tyypit relaa
Kissat osaa ottaa iisisti. Meillä ei kahta kertaa tarvii kutsua itämaisia kavereiksi päiväunille. Musta lyhytkarvainen Olga rakastaa lämpöä ja kömpiikin poikkeuksetta nukkumaan peiton alle, kun taas ruskea pitkäkarvainen Inez pysyttelee mieluummin peiton päällä (jos energiaa riittää, saattaa hyökätä peiton päältä pahaa aavistamattoman kaverin päälle, ja rieha on valmis)
maanantai 16. joulukuuta 2013
Kissanelämää
Kello soi 6.15 ja jossain jaloissa liikahtaa jotain hyvin lämmintä ja hyvin pehmeää - uniset kissat Olga ja Inez alkavat heräillä myös. Kissa on toki yöeläin, mitä välillä todistamme uupuneina mutta useimmiten O&I menevät nukkumaan jo noin klo 21 ja nukkuvat yön enempiä heräilemättä.
Ensimmäiset kirkkaat valot ovat aivan liian kirkkaat kissoillekin ja nekin siristelevät silmiään ja odottavat ensimmäistä paijausta. Aamu rauhoittuu kun kumpikin kissoista saa oman helittelytuokionsa ja tietysti herkkuruokaa kippoon.
Viime aikoina ruokakiposta on hyvin usein löytynyt myös tyttären vaaleanpunainen neulesormikas.
Täysin sattumalta ko sormikkaasta tuli Olgalle rakas lelu. Sitä on heitelty suurissa kaarissa yli ja ympäri, raadeltu hampaiden välissä uhkaavasti muristen ja kuljeteltu ympäriinsä.
Olga, musta lyhytkarvainen itämainen kissamme on saanut lisänimen koirakissa, koska se rakastaa noutoleikkejä. Jokin rakas lelu pitää heittää sille, se juoksee kuvitteellisen saaliinsa perään ja tuo lelun takaisin suussaan. Lelu pitää heittää heti uudelleen, ja taas se juoksee, ottaa kiinni ja jolkottaa lelu suussaan takaisin. Jos puolen tunnin heittelemisen jälkeen olisi itse jo vähän väsynyt ja kyllästynyt viskomaan lelua, läppää Olga kevyesti kynnellä heittäjän jalkaan - leikki loppuu vasta kun Olga ei enää jaksa :)
Tuo vaaleanpunainen hanska oli pakko heittää pois, koska siinä oli niin monta isoa reikää ja vaarana jo että kissa saa siitä irti sellaisia osia jotka juuttuisivat sen suolistoon. Kaikki kiva loppuu aikanaan, niin kissankin elämässä. Mutta uutta putkeen. Uusi viikko alkamassa. Kissatkin saavat levätä viikonlopun jäljiltä - ne ovat tottuneet nukkumaan päiväsaikaan arkipäivinä, kun isäntäväki on kuka koulussa, kuka töissä, ja viikonloput on kissoille rankkaa aikaa kun koko porukka onkin kotona :)
![]() |
| Olga, musta lyhytkarvainen itämainen |
Viime aikoina ruokakiposta on hyvin usein löytynyt myös tyttären vaaleanpunainen neulesormikas.
Täysin sattumalta ko sormikkaasta tuli Olgalle rakas lelu. Sitä on heitelty suurissa kaarissa yli ja ympäri, raadeltu hampaiden välissä uhkaavasti muristen ja kuljeteltu ympäriinsä.
![]() |
| Alessin ihanasta ruoka-astiasta voi löytyä myös lempilelu |
Olga, musta lyhytkarvainen itämainen kissamme on saanut lisänimen koirakissa, koska se rakastaa noutoleikkejä. Jokin rakas lelu pitää heittää sille, se juoksee kuvitteellisen saaliinsa perään ja tuo lelun takaisin suussaan. Lelu pitää heittää heti uudelleen, ja taas se juoksee, ottaa kiinni ja jolkottaa lelu suussaan takaisin. Jos puolen tunnin heittelemisen jälkeen olisi itse jo vähän väsynyt ja kyllästynyt viskomaan lelua, läppää Olga kevyesti kynnellä heittäjän jalkaan - leikki loppuu vasta kun Olga ei enää jaksa :)
Tuo vaaleanpunainen hanska oli pakko heittää pois, koska siinä oli niin monta isoa reikää ja vaarana jo että kissa saa siitä irti sellaisia osia jotka juuttuisivat sen suolistoon. Kaikki kiva loppuu aikanaan, niin kissankin elämässä. Mutta uutta putkeen. Uusi viikko alkamassa. Kissatkin saavat levätä viikonlopun jäljiltä - ne ovat tottuneet nukkumaan päiväsaikaan arkipäivinä, kun isäntäväki on kuka koulussa, kuka töissä, ja viikonloput on kissoille rankkaa aikaa kun koko porukka onkin kotona :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



















