Maisema

Maisema
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Käsityö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Käsityö. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Päivän asu ja Live Aid Lastensairaala 2017

Eilen järjestettiin Olympiastadionilla mittava hyväntekeväisyyskonsertti Uuden Lastensairaalan hyväksi tai kuten järjestäjät konserttiaa kuvailivat moneen otteeseen: Kiitoskonsertti. Lastensairaalan rakentamiseen tarvittavat varat on saatu jo kerättyä. Eilinen konsertti keräsi lipputuloilla yli miljoona euroa ja konsertin aikana lahjoitettiin vielä 2 miljoonaa lisää. Eivät varmasti mene hukkaan jos rakentamiskustannukset nousevat. Mutta hyvä, että uusi ja moderni lastensairaala saadaan rakennettua. Homman liikkeelle pannut Anne Berner on varmasti tyytyväinen, mikä näkyi kyllä hänen kasvoillaan konsertin aikana. Berner ja Heikki Paasonen juonsivat konsertin mallikkaasti koko viiden tunnin ajan.




Viisi tuntia oli pitkä aika. Live keikkaa pidensi se, että konsertti näytettiin livenä myös televisiossa ja netissä ja mainostauot ja videoidut haastattelut kuuluivat ja näkyivät myös stadionilla. Paikalle saapuneiden kannalta se kieltämättä laski tunnelmaa. Konserttitunnelmaan olisi toivonut melko tauotonta hyvää musiikkia. Konsertti oli tehty 100% vapaaehtoisvoimin: yksikään esiintyjä ei veloittanut mitään, yksikään lavakamaa toimittanut ei veloittanut mitään ja vapaaehtoiset olivat kasanneet lavan ja järjestivät toiminnan muutoinkin. Yleisöäkin toivottiin purkuhommiin keikan päätyttyä.

Keikan alku vaikutti puuduttavalta, vaikka sitä piristi mm Elastisen ja Robinin energinen yhteissessio. Puolen välin jälkeen saatiin sitten tunnelmaa ylöspäin, kun lavalle astui mm Sunrise Avenue, joka veti pari tunnetuinta kappalettaan varmoin ottein. Sitten Adam Lambert lauloi yhden laulunsa omaan tyyliinsä, minkä yleisö otti kohteliaasti vastaan...potin räjäyttikin sitten Lambertin jälkeen Robin, jonka Boom Kah sai yleisön hyppimään villisti. Vielä loppuhuipennuksena Jari Sillanpää tanssitti Gangnam stylea...Konsertista jäi siis kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä fiilis, vaikka kesäsää olikin varsin hyinen ja viisi tuntia tuulisessa viileässä säässä vaatikin veronsa. Villasukat jalkaan kotona ja kuumaa juotavaa. Onneksi olkoon projektille. Nyt vain toivotaan, ettei vastoinkäymisiä tule rakentamisessa ja sairaala pääsee avaamaan suunnitellusti parin vuoden kuluttua.


Päivän asukuvat samaan: tilasin Me&I:n alesta lehmuksenvihreän Regimental jacketin, johon vaihdoin vähän näyttävämmät napit. Mukavaa puuvillaa ja kuitenkin riittävän ohut. Hauska malli, jossa edestä lyhyempi ja napakampi leikkaus. Voi pitää auki tai napittaa kokonaan kiinni. Rennompi esim juuri valkoisen alaosan kanssa ja tiukempi ote vaikka tummansinisten tai mustien housujen kanssa. Voisi kokeilla myös vaikka sifonkihameen kanssa? Tai yhdistää jonkun pidemmän hameen kanssa tms.



Vielä mainitsen ja kehun Yrjönkatu 12 sijaitsevaa Nappitaloa. Loistava pieni erikoisliike, josta löytyy varmasti napit tai nauhat joka lähtöön. Tyylikäs ja selkeä esillepano ja osaava myyjä. Suosittelen lämpimästi. Nappejakaan kun ei enää tahdo löytyä oikein mistään. Lama näkyy valitettavasti myös erikoistarvikkeissa: tavaratalojen yms ei kannata enää ylläpitää tarjontaa, ja joutuu oikein kunnolla etsimään tarvitessaan. Nappitalosta tuli kyllä itselleni ihan suosikkiliike.


Sijaitsee Dianapuistoa vastapäätä eli aivan keskustassa.


Mukavaa sunnuntaita

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Kesän neuletyö : Blend bamboo neuletakki

Kesäloman iloksi kävin Oulunkylän ihanassa neulemaailmassa hengailemassa ja katselemassa löytyisikö sopivaa lankaa kuvan neuletakkiin. Ohjeessa on käytetty SMC Original Boston lankaa, jossa on 70 akryylia ja 30 villaa. Jostain syystä olen aina vierastanut keinokuituja, joten etsin nytkin jotain vastaavaa mutta luonnonmateriaalista. Villa on ihan ok materiaali sinänsä mutta tekee neuleesta väistämättä aika lämpimän. Sekä pitää valmiina että valmistaa näin kesähelteellä.

Olen joskus kesälomalla neulonut kunnon villapaitaa ja tuskaillut lämpöhalvauksen partaalla villakasan lämmittäessä sylissä. Ehkä säästän villaneuleet syksyn viileisiin iltoihin tänä vuonna.

Neulemaailmassa ei ollut kovaa ruuhkaa siellä käydessäni, ja ystävällinen henkilökunta neuvoi langan löytämisessä. Ehdottivat pellavasekoitelankaa mutta pitkään sitä harkittuani hylkäsin sen kuitenkin. Se oli yli puolta kapeampi lanka eikä siitä todennäköisesti olisi tullut hyvännäköinen kaksinkertaisenakaan.

Siirryin takaisin villalankahyllylle ja löysin mahtavan sävyn villalankaa. Hypistelin sitäkin pitkään mutta hylkäsin sen syystä, että siitä olisi tullut niin paksu ja lämmin neule, että sitä olisi voinut käyttää vain ja ainoastaan kovimmilla pakkasilla. 

Viimeinen vaihtoehtoni oli kestosuosikkini Hjertegarnin Blend bamboo lanka, jossa on 70% bambua ja 30% puuvillaa. Suosituspuikon koko on 3,5, tiheys 22 silmukkaa 10 sentillä. Viidessäkymmenessä grammassa 105 metriä lankaa. Olen tehnyt tästä langasta aiemmin ainakin yhden kesäneuleen ja sitä on ihana neuloa ja valmis neule on miellyttävän ohut ja laskeutuva. Joskushan puuvillaneuleesta tulee yllättävän jäykkä ja kuuma ja hankala pitää. Lisäksi tässä langassa on ihania sävyjä paljon.

Valitsin varsinaiseksi sävyksi melko voimakkaan lilan/purppuran ja reunasävyksi limen sävyn. 

Aloitin neuleen neulomisen tietysti myöhään illalla vain havaitakseni etten löytänytkään isoja seiskan puikkoja... Yllättävää. Toisaalta kaksinkertaisellakaan langalla paksu seiskan puikko olisi voinut tehdä aika rumaa löysää jälkeä joten tyydyin tekemään koepalan kaksinkertaisella langalla kolmen ja puolikkaan puikoilla. Koepalalla laskelmieni mukaan tuli noin 30% tiheämpää käsialaa kuin ohjeen langalla joten valitsin yhtä isomman koon neuletyölleni. 

Noin 10cm neulottuani havaitsin, että laskelmani oli liian optimistinen, ja siihen astinen työ piti purkaa ja tehdä vieläkin yhtä kokoa suurempi.

Kuvio on helppo, joskin tarvitsen koko ajan kerroslaskuria, jotta muistan neuletta uudelleen aloittaessani mille kerrokselle olen jäänyt. Kohokuviosta huolimatta neuleesta ei todennäköisesti tule liian paksua. Neule neulotaan kädenteille asti yhtenäisenä mikä saa aikaan sen, että työ painaa aika paljon käsissä ja sitä pitääkin yrittää neuloa siten, että työ lepää sylissä eikä roiku ranteiden varassa.

Mallilla on kuvassa tuon ihanan neuleen lisäksi aika hauskat tirolilaistyyppiset vihreät nahkahousut! Mistähän sellaiset löytäisi?




perjantai 18. huhtikuuta 2014

Rowan Kidsilk Haze naisen röyhelökoristeinen pusero

Tämän kevään äärimmäisen mukava käsityö on ollut tämä Rowanin oma malli heidän Kidsilk langalleen. Koko neulepusero on neulottu kaksinkertaisella langalla. Sekä helmalla että hihojen suissa on äärimmäisen hienostuneet röyhelöt. 

Itse lanka on 70% kidmohairia ja 30% silkkiä, ja äärimmäisen lämmintä. Hyvä, että valmistuu näin kesäksi :) pitsikuvio oli sinänsä aika helppo seurata mutta piti keskittyä aktiivisesti millä rivillä oli menossa, ja käytinkin laskuria puikoissa joka kerran hetkeksi keskeyttäessänim koska ei ollut mitään keinoa muistaa mihin oli jäänyt, joskin neulotusta työstä pystyi jälkikäteenkin päättelemään mistä olisi hyvä jatkaa.

Ihana neule, jota ei varmasti heti tule kaupungilla vastaan.





Puseron toinen sivusauma on vielä viimeistelemättä... Kuten niin usein muutenkin. Teen innoissani käsityön toisensa perään mutta motivaatio lopahtaa viimeistelyvaiheessa 😊

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Anneli Airikka-Lammi "Elämän koreutta" tyyny

Tilasin noin 10 vuotta sitten Pirkanmaan Kotityöstä Anneli Airikka-Lammin suunnitteleman tarvikepaketin "Elämän koreutta". Itse nimesin tyynyn saman tien Harlekiinityynyksi :) jotenkin tuo kuva puhuttelee. Työn valmistuminen otti noin vuoden. Tein välillä muitakin käsitöitä ja Harlekiini odotteli omaa vuoroaan mutta palasin säännöllisesti kirjontatyöhön. Välillä otti aivoon, kun havaitsin kirjoneeni senttitolkulla pieleen ja piti purkaa melko hankalasti lankaa...mutta ei auttanut, koska koko kuvio olisi mennyt aivan pieleen. 

Kuva on Pirkanmaan Kotityön verkkosivuilta. Siellä oli muutama kiva uusi...


Kuviota piti seurata mallista aivan pilkuntarkasti koko ajan ja väsyneinä illan tunteina silmät välillä harittivat melko pahastikin :) mutta lopputulos palkitsi vaivan. Tyyny on siitä lähtien ollut paraatipaikalla kodissani. Se tuo mukavasti ripauksen väriä ja eloa ja muistuttaa niistä työtunneista, jotka siihen panostin. Lisäksi itse tyypin katse on jotenkin monalisamainen, pitää sisällään asioita, joita se ei suostu sanomaan...





tiistai 4. helmikuuta 2014

Audrey Hepburn tyyny







Decoupage kuva oli valmiina, joten itse tyynyn ompeleminen ei sitten ollutkaan enää iso homma. Ja näin meidän sängyn päälle pääsi Maria Callasin uusi kaveri Audrey Hepburn. Kiva tästäkin tuli....




Mutta Audrey Hepburnia ommellessani kävi mielessä, että miksi ihmeessä halusin sänkyyn kaksi mustavalkoista jo edesmennyttä naista, enkä esim ihanaa George Clooneyta? Siinäpä kyssäri.... Jospa tulostankin A3 kokoisen Georgen kuvan ja ompelen seuraavaksi vaikka G.C. tyynyliinan, ja sleep happily ever after.... 

Uusi käsityö.....tylsää sileää neuletta, boring

Hermostuin edellisen neuleen viimeistelyvaiheessa sen toimimattomaan kaulukseen ja ratkaisin pulman väliaikaisesti aloittamalla täysin uuden neuleen! Toimii AINA. Uuden neuleen aloittamisen euforia saa edellisen työn aiheuttaman harmin unohtumaan hyvin hyvin helposti, ja samalla voi työstää ratkaisua uutta tehdessään (ainakin noin teoriassa, eikö?) lakaise ongelmat maton alle ja voi hyvin, haa :)

Ihastuin Viron Käsityölehdessä olevaan malliin, jossa on ihanat pussihihat. Sydämistä en välttämättä välitä ollenkaan mutta niitä ehtii pohtia neuloessaan, koska ne tehdään joka tapauksessa jälkikäteen valmiiseen neuleeseen. Jep




Mutta joka kerta tulee vähän puun takaa, että sileän oikean neuleen neulominen on niin b o r i n g! Ihan oikeesti. Aivan aivotonta hommaa. Laskee vaan kerroksia, jos sitäkään....painelee menemään eikä minkäänsortin haastetta koko hommassa. Melkein voisi ottaa kutimet mukaan juoksulenkille. Odotan pääseväni neulomaan noita hihojen laskoksia, jotka on ne mielenkiintoiset kohdat....vielä takakpl...




Virolaisessa Käsityölehdessä on muuten liki poikkeuksetta mielenkiintoisempia malleja. Miksi suomalaiset lehdet pursuavat aina samoja?  Löysin myös Vogue knitting verkkolehden...hmm. Ranskalaiset mallit ois kivoja. Lisäksi onnistuin sössimään homman syksyllä, kun jossain ulkomaisessa lehdessä olisi ollut lukuisia neulehameen malleja....en ostanut heti ja sitten niitä ei enää saanutkaan....

Tänään pakko tehdä jotain muuta kuin tätä uutta neuletta koska lanka on puolet villaa, puolet puuvillaa ja sormenpäät aika kovilla. Ehkä Maria Callasin seuraan toinen sisustustyyny....tai.... Lenkillekin pitäisi ehtiä, koska Helsinki City Run lähestyy vääjäämättä


tiistai 28. tammikuuta 2014

Sisustustyyny - Maria Callas decoupage tekniikalla



Luomisen tuskaa ja väsäämistä, mutta yksi tyyny on nyt valmis! Ja vaikka itse sanonkin, hieno tuli! Löysin joitakin kauniita mustavalkoisia valokuvia netistä ja pari niistä oli oopperalaulaja Maria Callasin kuvia.  Callas on yksi dramaattisimmista oopperadiivoista ever ja hänen elämäntarinansa puhuttelee. Ihanaa, että Callas katselee meitä nyt päivittäin sängyllä.

En ollut koskaan aiemmin käyttänyt decoupage kuvansiirtoainetta. Mainitsin asiasta Sinellissä ja sain melko seikkaperäiset ohjeet ja lapun kouraan. Läiskin tuota kuvansiirtoainetta kopiopaperille tulostetun kuvan päälle ja odotin että homma kuivuu. Pohdiskelin kovasti miten kuva siirtyisi siitä kankaalle ja eikö paperi jää jotenkin "kovaksi" kankaan päälle.  No daa, kyllä jäi. Eihän se koko homma mennyt niin, vaan....




Googlailin seuraavana päivänä ja alkoi valjeta miten se homma olisi pitänyt tehdä.




Kopiopaperin päälle levitettiin paksulti kuvansiirtoainetta, minkä jälkeen paperi laitettiin kuvapuoli alaspäin kankaalle ja jätettiin siihen kuivumaan. Paperia oli hyvä tasoitella, jotta kankaan ja kuvan väliin ei jäisi ilmakuplia. Jotkut käyttävät ilmeisesti pientä rullaa tuohon tarkoitukseen. On syytä kiinnittää kuva eri kankaalle kuin mihin lopulta kuvan aikoo ommella koska muuten aine voi tarttua varsinaiseen kankaaseen. Itse käytin ohutta puuvillabatistia jota löysin alelaarista (vanha valkoinen lakana passaa varsin hyvin jne)




Kuvan on suositeltavaa kuivua esimerkiksi seuraavaan päivään, jolloin paperia aletaan kevyesti hangata pois kankaalta kostutetuin sormenpäin. Pitää olla varovainen, jotta ei hankaa varsinaista kuvaa samalla. Ongelma lienee suurin lähellä reunoja. Jouduin toistamaan käsittelyä paikka paikoin kolmeen otteeseen, jotta sain kaiken paperin siististi pois (tai ainakin kaiken häiritsevän).



Sitten kankaalle siirtynyt kuva varsinaiselle tyynykankaalle, pitsiä reunoihin ja tupsut kulmiin ja voila! Tyytyväinen olen :)

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Blingbling villasukat ja kantapäätunarointia

Toimitin loppuviikosta ihan muuta asiaa käsityö/kangasosastolla, ja odottelin kassavuoroani lankahyllyjen vieressä, kun katseeni kiinnittyi aivan mielettömän ihanaan mustaan pörrölankaan.....ja tietty sen viereen oli asetettu hauska liukuvärjätty ohut villalanka....ne suorastaan pyysivät minua ottamaan ne uusia sukkia varten.

Neuloin ekat villasukkani aikoja sitten nelosluokalla, joten on melko yllättävää miten vähän sukkia olen neulonut näiden vuosien aikana. Ehkä ekojen sukkien vastaanotto oli niin hyytävä, että se on jäänyt takaraivoon ;) olin jo aiemmin neulonut käsineitä ja jotain muutakin ja olin tietysti omasta mielestäni lähes isoäitini veroinen käsityön taitaja. Sukkien käsiala ja sitä myötä jälki olikin tosi tasaista ja siistiä, mutta.... Käsiala tietysti vähän kiristyi toiseen sukkaan siirtyessäni mikä aiheutti tietysti sen, että sukat olivat vähän niinkuin eri paria. Opettaja antoi niistä kuitenkin 10! Mistä olin järjettömän ylpeä ja kipitin siitä paikasta näyttämään niitä isoäidilleni, joka tokaisi saman tien rehellisenä ihmisenä, että nehän on ihan eri paria, että "mie en antais ko nelosen!" Tippa linssissä ja täydellisen murskana laahustin kotiin, mutta samalla keräsin sisua ja päätin että toiste niin ei käy.. Mummohan oli oikeassa sinänsä :)




Olen neulonut kymmeniä ja kymmeniä puseroita, virkannut ainakin yhden pitsipäiväpeiton, kirjonut ristipistoja jne jne mutta sukkia en ole liikaa tehnyt. Siksipä päähänpistosta päätin tehdä itselleni yhdet uudet. Ohuet ja siis mukavasta riittävän pehmeästä villasta.







Pörrölanka on mustaa Lang Yarns Softhair lankaa ja 50g kerästä kului ehkä runsas kolmannes. Varsinainen sukkalanka on Lang Yarns Mille colori Socks&lace luxe lankaa ja sitä meni alle puolet. Kivat näistä tuli :) joskin sekoilin kantapään kanssa hetken: olin neulonut kantapäätä "oikeaan mittaansa" (liian lyhyt siitä kuitenkin näköjään tuli mutta toimii) ja aloin tehdä kavennusta MUTTA hyppäsin suoraan kaventamaan neljältä paikoilta kantapään juuresta ja ohitin siis sen yläosan kavennuksen....ihmettelin vaan parin kerroksen ajan, että miten näitä silmukoita on näin paljon puikolla, että näitähän kaventaa kerroskaupalla, kunnes muistin mitä jäi tekemättä. Onneksi ei tarvinnut purkaa koko sukkaa :)

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Tyyny (pellavaa, pitsiä, organzaa, nappeja, siirtokuva)

Etsin pitkään uusia tyynynpäällisiä makuuhuoneen tyynyihin. Etsin, etsin ja etsin. Yllättävän vaikeaa löytää jo 50x50cm tyynyihin, saati sitten 60x40cm tyynyihin. Ei uskoisi. Olisin luullut, että marssin vaan kauppaan ja valitsen lukuisista vaihtoehdoista, ja että vain hinta voisi olla esteenä. Mutta kun ei. Suurin osa sisustustyynyn päällisistä on kokoon 40x40. Käsittämätöntä. Tai jos löytyy sopivan kokoinen, pitäisi ostaa myös se tyyny, mitä en ihan periaatteessa halua, koska meillä on ihan riittävästi sisustustyynyjä jo nyt. 





Olin etsinyt uusia päällisiä aika kauan, kun yhtäkkiä ajatuksiin vilahti idea, että miksen tekisi niitä itse. Voi pahvi miten pitkät piuhat taas... Minulla on ompelukone ja tekevät kädet. Saan juuri sellaiset mitkä haluan (olettaen että ompelukseni onnistuu...)




En pääse ihan vieläkään toteutuksen asteelle, koska unohdin ostaa leveää organzanauhaa, ja saatan haluta myös toista pitsiäkin. Kuvittelin muuten että pitsiäkin voi vaan marssia ostamaan esim Eurokankaasta..mutta kun ei. Ihme maa, kun mitään ei saa mistään... Onneksi voi siis tehdä itse.




Tuo siirtokuva-ajatus syntyi Sinellissä, kun kysyin myyjältä eräästä kauniista kankaanpalasta, jossa oli vanhanajan naisen valokuva. Myyjä kertoi sen olevan itse asiassa tulostettu kuva, joka on aseteltu puuvillakankaan päälle ja sitten kuvan päälle on laitettu kangasgeeliä. Älyttömän hyvän näköinen. Ajattelin tehdä sellaisen pariin tyynyyn. Tässä siis vasta osa tarvikkeista mutta kohta toivottavasti pääsen toteuttamaan ideaa.

Muutama idea/unelmakuva Arte Puran tuotteista www.danielladallavalle.com

:)