Kissanelämää

Kello soi 6.15 ja jossain jaloissa liikahtaa jotain hyvin lämmintä ja hyvin pehmeää - uniset kissat Olga ja Inez alkavat heräillä myös.  Kissa on toki yöeläin, mitä välillä todistamme uupuneina mutta useimmiten O&I menevät nukkumaan jo noin klo 21 ja nukkuvat yön enempiä heräilemättä.  

Olga, musta lyhytkarvainen itämainen

Ensimmäiset kirkkaat valot ovat aivan liian kirkkaat kissoillekin ja nekin siristelevät silmiään ja odottavat ensimmäistä paijausta.  Aamu rauhoittuu kun kumpikin kissoista saa oman helittelytuokionsa ja tietysti herkkuruokaa kippoon.

Viime aikoina ruokakiposta on hyvin usein löytynyt myös tyttären vaaleanpunainen neulesormikas. 

Täysin sattumalta ko sormikkaasta tuli Olgalle rakas lelu. Sitä on heitelty suurissa kaarissa yli ja ympäri, raadeltu hampaiden välissä uhkaavasti muristen ja kuljeteltu ympäriinsä.

Alessin ihanasta ruoka-astiasta
voi löytyä myös lempilelu

Olga, musta lyhytkarvainen itämainen kissamme on saanut lisänimen koirakissa, koska se rakastaa noutoleikkejä.  Jokin rakas lelu pitää heittää sille, se juoksee kuvitteellisen saaliinsa perään ja tuo lelun takaisin suussaan.  Lelu pitää heittää heti uudelleen, ja taas se juoksee, ottaa kiinni ja jolkottaa lelu suussaan takaisin.  Jos puolen tunnin heittelemisen jälkeen olisi itse jo vähän väsynyt ja kyllästynyt viskomaan lelua, läppää Olga kevyesti kynnellä heittäjän jalkaan - leikki loppuu vasta kun Olga ei enää jaksa :)

Tuo vaaleanpunainen hanska oli pakko heittää pois, koska siinä oli niin monta isoa reikää ja vaarana jo että kissa saa siitä irti sellaisia osia jotka juuttuisivat sen suolistoon.  Kaikki kiva loppuu aikanaan, niin kissankin elämässä.  Mutta uutta putkeen.  Uusi viikko alkamassa.  Kissatkin saavat levätä viikonlopun jäljiltä - ne ovat tottuneet nukkumaan päiväsaikaan arkipäivinä, kun isäntäväki on kuka koulussa, kuka töissä, ja viikonloput on kissoille rankkaa aikaa kun koko porukka onkin kotona :)