Refluksitautia ja nokkosihottumaa ja maidon homogenoinnista

Vihdoinkin lomalla. Ei hetkeäkään liian aikaisin. Kulunut vuosi avioeron jälkeen on ollut rankka. Päällisin puolin olen pärjännyt lasten kanssa varsin hyvin mutta huomaan stressanneeni kuitenkin. Nyt kun 365 päivää on pyörähtänyt, havaitsen, että elämä kantaa kuitenkin. Horisontissa alkaa olla uusia unelmia ja näen tulevaisuuden jo paljon kirkkaampana.

Aluksi en ajatellut kirjoittaa mitään avioerostani julkisessa blogissani mutta olen itse saanut tukea lukemalla muiden kokemuksia. Tänään ajattelin kuitenkin kirjoittaa otsikon mukaisesti viime viikkojen oireistani. Ja senkin teen vain jotta edes yksi kohtalotoveri ehkä saisi jotain apua. Viimeisten vajaan kolmen viikon aikana olen itse lukenut lukuisia sivuja netissä etsien syitä ja parannuskeinoja.

Mitä siis tapahtui? Juhannuspäivän aamuna heräsin ja havaitsin kaulallani muutaman kahden euron kolikon kokoisen punaisen läikän. Luulin aluksi, että minua olisi pistänyt jokin hyttynen, koska läiskät muistuttivat hyttysenpistoja. Läiskät katosivat muutamien tuntien kuluttua mutta yhtäkkiä niitä ilmestyi muualle. Käytännössä kerran päivässä läiskiä ilmestyi jonnekin hävitäkseen tuntien kuluttua ja ilmestyäkseen uudelleen muualle.

Parissa päivässä olin tulla hulluksi. Läiskät eivät olleet mitään pikkupistoksia vaan pahimmillaan valtavan kokoisia karttamaisia kohonneita ihottuma-alueita. Ja ne kutisivat. Laitoin viestiä ystävälleni, joka on farmaseutti, ja kysyin neuvoa. Siihen mennessä olin jo googlaamalla saanut selville, että kyseessä mitä todennäköisimmin olisi nokkosihottuma. Never ever aiemmin kohdannut sitä. Sain neuvoksi ottaa iisisti muutamia viikkoja ja ottaa tupla-annosta Zyrteciä, jotta ainakin kutina katoaisi.

Tähän väliin kerron, että olen noin kymmenen vuoden ajan kärsinyt enemmän ja vähemmän siitepölyallergiasta. Se on ilmennyt äänen totaalikatoamisena, silmien kutiamisena, nenän vuotamisena, tukkoisuutena ja ajoittain kurkun kipeytymisenä. Ja vauvaikäisestä lähtien atooppisesta ihosta ja pahasta ihottumasta. Teini-iässä kuitenkin ihottuma katosi kokonaan enkä noin 15 vuoteen kärsinyt mistään allergioista. Nyt siis siitepölyaltistusta ja tänä kesänä tämä.

Minulle vielä keväisin käy käytännössä joka vuosi niin, että en edes muista altistustani ja havahdun yhtäkkiä siihen, että olen tolkuttoman väsynyt ja jossain vaiheessa alkaa nenä vuotaa ja aivastuttaa. Tänä keväänä siitepölyaltistus on ilmeisesti ollut poikkeuksellisen voimakas..

En edelleenkään tavoita syytä nokkosihottumalleni. En keksi mitään erityistä, joka olisi laukaissut oireet. Käytin Telfastia useamman viikon ja sen harvinainen sivuvaikutus voi olla nokkosihottuma, mutta olen käyttänyt sitä aiemminkin saamatta mitään oireita. Juhannusaattona toki juhlittiin ystävien kanssa mutta olenhan minä nyt ennenkin viiniä nauttinut.. Kova stressi avioeron jälkeen ja työpaikalla? Kuka tietää. Nokkosihottuma on kuitenkin oire jostain. Kysyin jo lääkäriltäkin kuinka kauan voin vain odotella tämän poistumista ja kesäloman jälkeen sitten lähden otattamaan verenkuvaa, josta katsotaan tulehdusarvoja ja aletaan etsiä mahdollista tulehdusta. Mikäli siis tilanne ei siihen mennessä parane.

Ja nyt päästään varsinaiseen asiaan eli refluksitautiin. Se minulla on todettu 5-7 vuotta sitten. Vatsaoireeni olivat niin pahoja, että jouduin gastroskopiaan eli ruokatorven tähystykseen. Toista kertaa elämässäni. Kamala tutkimus, jonka päihittää vaan toisesta päästä tehtävä tähystys, jota onneksi en ole joutunut kokemaan. (Nyt koputan puuta, ettei ikinä tarvitsisikaan....ja ylipäätään tuon tähystyksen pelko saa minut tutkimaan ihan oma-aloitteisesti oireita ja syitä ja seurauksia sen sijaan, että varaisin oikopäätä ajan erikoislääkärille.)

Refluksitauti tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että ruokatorven ja vatsalaukun välissä oleva läppä päästää vatsalaukun happoja ruokatorveen polttaen sitä matkallaan ja aiheuttaen siten kipua. Itselläni kipu on niin voimakas, etten pysty liikkumaan, vaan pallean kohdalla vaan sattuu tosi voimakkaasti.

Refluksioireet alkoivat voimakkaammin vasta noin viikon kuluttua nokkosihottuman alkamisesta, mistä syystä en heti osannutkaan yhdistää nokkosihottumaa vatsan ongelmiin. Tai..ollakseni rehellinen, kun pysähdyin ajattelemaan omaa vointiani, tajusin, että vatsani ja suolistoni oli oireillut jo kuukausia mutta en vaan ollut pysähtynyt hoitamaan sitä.

Aiemmin todettu refluksini pysyi täysin oireettomana vuosia. En tarvinnut siihen määrättyä lääkettä vaan pyrin syömään vatsalleni sopivaa ruokaa. Olen osittain vaistomaisesti välttänyt närästystä aiheuttavia aineita kuten paprikaa, tonnikalaa ja viimeisimpänä tomaattia. Nyt oireiden ollessa oikein pahoina närästystä tulee soijasta, valkosipulista ja vehnästä. Vehnä onkin yllättävä, koska se ei ole aiemmin ollut minulle erityisen paha. Toki olen laiskanomaisesti sitä välttänyt, enkä esimerkiksi ole juurikaan syönyt vaaleaa leipää tai valkoista pastaa tms. Nyt kuitenkin pienikin määrä vehnää aiheutti valtavan kivun. Yllätys yllätys. Vehnäallergia ei ole kovin yleinen ja suhtadunkin tähän löydökseen varauksella. Josko kyse olisi ohimenevästä sensitiivisyydestä? Keliakia minulta on testattu viimeisen gastroskopian yhteydessä, eikä minulla silloin ainakaan sitä ollut. Olen kyennyt syömään esim ruisleipää tähän asti ilman erityisiä oireita. (Ruisleivän nimellä myytäviä leipiä muuten on pilvin pimein kaupoissa, mutta kun tutkii aineosat, löytää lähes aina myös vehnäjauhoja.) Vehnää on sitten esimerkiksi liemikuutoissa ja yhdessä jos toisessakin myytävässä tuotteessa. Varminta siis leipoa itse.

Vehnän suhteen siis odottavalla kannalla. Mutta jotain hyvääkin. Ylävatsani ei ole lainkaan turvonnut kun jätin vehnän joitakin päiviä sitten. Nokkosihottuman puhjettua totesin peiliin vilkaistessani, että vatsani on kauttaaltaan aivan turvonnut, ja nyt siis ei enää. Hmm..

Asiaa tutkiessani löysin nopeasti selkeän yhteyden refluksitaudin ja nokkosihottuman välillä. Paneuduin siis tutkimaan refluksitaudin syitä ja hoitoa. Kuten sanottu, olen jo pitkään joutunut perehtymään suoliston hyvinvointiin, joten aihe oli tuttu jo ennakkoon. Vuonna 2000 minulla diagnosoitiin laktoosi-intoleranssi ja haa, nyt päästään toiseen mielenkiintoiseen aiheeseen. Nimittäin maidon homogenointiin ja sen aiheuttamiin oireisiin. Olen joskus aiemminkin törmännyt samaan aiheeseen mutta nyt luin siitä enemmän. Tieteellistä näyttöä homogenoinnin seurauksista ei liene ole, tai ainakaan itse en ole siihen törmännyt vielä mutta yksittäiset kokemukset puhuvat sen puolesta, että homogenointi voi aiheuttaa suolisto-oireita ja ihottumaa yms. Homogenointi tarkoittaa maidon rasvan pilkkomista pienen pieniksi hiutaleiksi. On epäilty, että hiutaleet kuljettaisivat maidon proteiinit suolistosta vereen, mikä aiheuttaisi ongelmia. En ole todellakaan asiantuntija tässä, vaan toistan vain lukemaani. Oirehtivat potilaat ovat tervehtyneet vaihdettuaan homogenoidun maidon luomumaitoon.

Ja toinen haa, kokeilin pelonsekaisin tuntein itse luomumaitoa, joka ei siis ollut laktoositonta, enkä saanut minkäänlaisia oireita. JOS olisin kokeillut vastaavaa normimaitoa, joka ei olisi ollut laktoositonta, olisin saanut pahoja vatsanväänteitä. Tämäkin on kausiluontoista,minkä jokainen laktoosi-intolerantikko tietää. Joskus voi syödä maitojäätelöä aivan huoletta ja joku toinen päivä ei pysty nauttimaan pientäkään annosta normimaitoa. Onkin erittäin mielenkiintoista tutkia nyt, kestänkö luomumaitotuotteita, koska jos näin on, ei minulla ole ilmeisesti koskaan ollutkaan laktoosi-intoleranssia, vaan en vain kestä homogenoitua maitoa... ja jos näin on, olisin ilmeisesti välttänyt koko kammottavan atopian vauvasta alkaen.. ja jos olisin tämän tiennyt, olisin alusta pitäen ostanut meille lasten synnyttyäkin vain luomumaitoa ja oltaisiinko vältetty myös vanhemman lapseni korvatulehduskierre? Sitä on täysn mahdotonta tietää jälkikäteen. Hyvä kysymys onkin miksi maitoa homogenoidaan? Ulkonäön vuoksi ja maun vuoksiko? Ettei rasva kerry maidon pintaan? Täysin turhaa.

Muualla Euroopassa käydessäni pystyn syömään kaikkia maitotuotteita ilman minkäänlaisia oireita. Maitoa ilmeisesti homogenoidaan muuallakin mutta ei yhtä paljon kuin Suomessa. On huvittavaa lomalla ollessa yrittää tilata laktoositonta ruokaa, koska ei siellä edes tiedetä yleensä koko vaivasta, koska ei siellä siitä kärsitä. Kärjistys, mutta näin olen itse kokenut. Eipä ole tarvinnut kyllä asiaa liiemmin edes miettiä koska mitään vaivoja ei ole tullut.

Nyt siis vehnättömällä ja luomumaitokuurilla. Omaa oloani kuunnellen. Pyrin myös olemaan itselleni lempeä ja välttämään ylimääräistä stressiä. Viimeksi mainitun yrittäminen muuten aiheuttaa jo itsessään pahimmillaan stressiä. Pieni stressi lienee luonnollista ja ei tee pahaa mutta liiallisena voi aiheuttaa ties mitä.

Nokkosihottuma on jo vähän parempi, eikä läiskiä ole enää niin paljon kuin pahimmillaan. Otin käyttöön Losecin vatsaa rauhoittaakseni ja viikonlopun jälkeen kokeilen elämää ilman sitä. Närästystä on vähän edelleen mutta katsotaan miten käy. Ihmiskoe jatkuu siis. En haluaisi nauttia yhtään ylimääräisiä lääkkeitä jos mahdollista. Enkä haluaisi välttää mitään ruoka-aineita loppuelämääni mutta kokeillaan.

Palaan asiaan jossain vaiheessa. Toivottavasti tästä on ollut apua. Kaikki on vielä epämääräistä ja kokeilua.

Suosittelen muuten tutustumaan ihanaan blogiin nimeltään Vatsan vapaapäivä. Sen kirjoittaja on kärsinyt itse vatsaongelmista ja perehtynyt myös aiheeseen. Hänen blogissaan on paljon hyviä reseptejä, joita ajattelin itsekin kokeilla. Vatsa ja suolisto ovat tärkeitä hyvinvoinnille ja niistä on syytä pitää huolta.

Pitkä pitkä kirjoitus tällä kertaa.

Ihanaa loppuviikkoa.

Valokuvissa on mainio raakakakku, jota söin eilen Kampissa sijaitsevassa kahvilassa (yläkerrassa). Ihanan makuinen eikä minkäänlaisia oireita. Toisessa valokuvassa Ruohonjuuresta hankittuja juureslastuja. Ihanan makuisia ja näköisiä. JA kolmannessa jälkiruokakokeilu, jossa vesimelonia jäädytetään puolisen tuntia pakastimessa (pilko ensin sopiviksi lohkoiksi). Vesimelonin kanssa marenkia ja tuorejuustoa. Aika hauska yhdistelmä.