Tee päivästä hyvä

Tuntuuko että tänäänkin heräät yhdentekevään päivään tai että töissä on kiire, ja tänäänkin tulet puolikuolleena kotiin vain kuullaksesi ehkä lasten väsynyttä kiukkuamista ja puolison vaatimuksia jne jne.  Pimeän kaamosajan väsymys tuntuu toivottomalta. Olisipa kesä ja auringonpaiste.  Faktaa on että ulkona on pimeää ja aurinko näyttäytyy vain silloin tällöin-jos näyttäytyy lainkaan.  Faktaa on, että useimpien meidän työ on melko yllätyksetöntä ja päivät muistuttavat toisiaan. Kun osaa hommansa, ei tarvitse stressata ainakaan niitä toistuvia tehtäviä mutta toisaalta ainakin osa työtehtävistä menee rutiinilla.  

Faktaa on, että lapsikin väsyy pimeyteen ja koulunkäyntiin ja lähestyvä joulu ja loma-aika kiristää lapsenkin hermoja. Faktaa on, että parisuhteessa puolisoonkin pitäisi kiinnittää huomiota. Faktaa on, että säännöllisesti vuoden päättyminen tuntuu tulevan ihmisille yllätyksenä :)

Kannattaako siis hakata päätä seinään asioissa, joille ei periaatteessa voi mitään.  On luonnollista että harmittaa, jos ja kun ei voi vetää aamun sarastaessa peittoa pään päälle ja vaipua takaisin uneen.  Mutta ylös olisi noustava, joten mitä jos.... Itsekin muistaisi katsoa peiliin ja muistuttaa, että olemme itse vastuussa siitä, että tästäkin päivästä voisi tulla parempi kuin mitä itsekään odottaa. Entä jos hymyilisi ensin itselleen (voi mennä irvistelyn puolelle puolikuolleena väsymyksestä mutta let's try).  Sen jälkeen voisi yrittää samaa hymynpoikasta puolisolleen (ei onnistunut tänään) ja ehkä halaus perheenjäsenille (pienimmälle irtosi jo kasin pintaan) ja sitten väsynyt hymynpoikanen vieraille (ei irronnut tänään, ehkä huomenna)

Ihanat keraamiset enkelit jo vuosien takaa
Yksi langennut-pää irronnut...

Hyvä haltia osuu harvoille samalle polulle mitä itse tallaa.  Silti pitää olla unelmia, isompia ja pienempiä.  Muuten ei jaksa, eikä mitään hyvää tapahdukaan-todennäköisesti.  Todellisuudesta voi hetkeksi irtautua elokuvan, musiikin tai vaikka hyvän kirjan avulla.  Parempaa päivää - iloitaan pienistäkin hetkistä.  Eilen ilahduin kovasti, kun väsymyksen keskellä puolituttu lounaalla sanoi ystävällisesti, että aina niin tyylikkäänä (Jaksoin tuon pienen kohteliaisuuden avulla vähintäänkin työpäivän loppuun)

viikonloppuun on enää kolme päivää :)